keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Musakatsaus Vol. 4

Hellurei ja hyvää joulunodotusta kaikille! Marraskuussa ei tullut tekstiä pihalle, mutta nyt sain inspiksen taas selitellä mitä kaikkea olen kuunnellut viimeaikoina. Suurimmaksi osaksi nyt olen kuluttanut muutamaa tuttua trancerallia repeatilla (kuten nykyinen lempparini Sean Tyas & Darren Porter - Relentless), mutta toki väliin mahtuu välillä mitä sattuu. Talvi ottaa hieman päähän, jos rehellisiä ollaan, mutta ihanaa on viettää välissä joulua (menossa Keuruulle) ja uuttavuotta! Mitä muuta olen touhunnut? Pelannut Black Mesaa ja theHuntteria lähinnä. Välillä laitan legendaarisen Bejeweledin käyntiin ja jonkun uuden mixtapen soimaan taustalle. Sieltä näitä musakatsauksen ja muiden listojen materiaalia aina löytyy!

Laitoin klubille henkselit päälle.

Tekstin teemaksi muodostui vahingossa sellainen materiaali, joka on ollut vuosikausia hukassa ja jonka olen löytänyt niin sanotusti uudestaan. Nostalgiaa näin joulukuuhun! YouTubessakin minulla on tapana vain laittaa kaikki potentiaaliset lempparibiisit Favourites-kansioon, joten lukioiästä asti sinne on kertynyt vaikka ja mitä. Muutama uusi biisi mahtuu myös tekstiin mukaan. Tästä tuli kyllä minun mielestäni hyvä kokoelma!

Itsenäisyyspäivän aattona tuli käväistyä Nightclub Mixein Neonya-bileissä ja oli kyllä kovat tanssiaiset. Vähän siitä tuli mieleen palauttaa vanhoja hardcorekipaleita soittolistalle. Sillä aloitammekin tämän tekstin musakatsaukset!

1. Darwin - Peak 1.1


Niin legendaarinen kuin brittiartisti Darwin onkaan, niin aivan liian vähän tulee kunneltua hänen materiaaliaan. Tämä biisi löytyi jostain aivan YouTuben ikivanhoista syövereistä ja välissä oli vuosikausia kun olin tämän viimeksi kuullut. Mahtava fiilis tuli kuitenkin heti takaisin sieluun kun laitoin pyörimään. Helkutin kova hardcore-pläjäys! Ja todella hienoa progressiotakin, ettei kokoajan vain toisteta tuota A-osaa (vaikkei A-osan toistamisessa mitään vikaa sinällään olekaan... Varsinkaan kun puhutaan konemusiikista.) Ysärielementit tekevät tästä myös omalla tavallaan spesiaalin. Olen kyllä aivan varma, että kun tämän tekstin olen julkaissut niin laitan Peak 1.1:n takaisin soimaan loopille. Todella koukuttavaa settiä.

2. Black Sun Empire - Arrakis (Noisia Remix)


Synkkää menoa seuraavaksi. Black Sun Empireä tuli luukutettua joskus vuosina 2008-2009 todella paljon, mutta sen jälkeen se vähän unohtui ja päädyin siihen pisteeseen, etten oikein heidän biisejäkään osannut nimetä. Tässä kuitenkin vähän toisen junkkahelmi Noisian remixiä klassisesta Arrakisista! Alkuperäisen biisin afrikkateemaiset feikkimarimbakilkutukset yhdistyvät Noisian hieman progeen tulkintaan. Jotenkin tästä tulee mieleen joku astetta vakavampi scifi-leffa! Drum'n'bass jos maistuu niin näiden kahden artistin yhteistuotantoon kannattaa kyllä perehtyä. Ja jos rupesi kiinnostamaan niin:

3. Black Sun Empire & Noisia - Lead Us


Tämä on taas niitä, että alku huijaa kuulijaa rauhallisuudellaan, mutta kaikki tietävät että kohta alkaa kunnon Noisia-mättö! Black Sun Empireä kun rupesi tauon jälkeen uudelleen tutkimaan, niin tämän biisin nimen tunnistin kun selailin wikistä discografiaa. Jälleen kerran scifisaundit yhdistyvät progeen drum'n'bassiin. Minusta on mieletöntä, että näin kovat nimet tekevät yhdessä tällaista settiä. Harmillisesti Noisia vissiin on lopettamassa musiikinteon. Toivottavasti tilalle tulee lukuisia uusia junkkaneroja.

Oli kiva löytää tämä helmi pitkän ajan jälkeen. Junkka kyllä maistuu aina, mutta seuraavaksi lähdemme trancen maailmaan:

4. Digital X  - Manticore


6-minuuttinen trancehelmi! Löysin tämän kerran eräästä täysin randomista DJ Langen Intercity-ohjelmasta. Heti tulee flashbackit vuosien taakse, kun kyseinen mixtape soi kuulokkeissa kun kävelin Tampereen pimeässä keskustassa keskellä talvea. Upea biisi! Tuollainen urkupistekikkailu toimii aina tällaisissa eeppisissä ralleissa. Melodia on minun mielestäni myös omaa luokkaansa. Tämän kun kuulee keskellä monen monen keskiverron trancebiisin lomassa niin on pakko selvittää artisti ja nimi. Jotenkin tästäkin on tullut minulle rakas biisi uudestaan, kuten monien muidenkin tekstin biisien kanssa kävi.

5. Tinker Liz & jaylexfab - Cantus Arcticus


Hieman omaa materiaalia tähän väliin. Cantus Arcticus on kohtalaisen vanha projekti, jossa minua auttoi hyvä ystäväni jaylexfab. Biisin sovitus/sävellys on minun tekoja, kun taas saundien keksiminen, masterointi ja muu sellainen on kaverin tekoja. Originaali biisi on siis suomalaisen modernin säveltäjän Einojuhani Rautavaaran orkesteriteos Cantus Arcticus, jossa orkesteri soittaa linnunlauluäänitteen tahtiin. Remix on vähän ehkä sellainen sisäpiirivitsi, jonka vain originaalin tietäjät tunnistavat, mutta olen silti aika tyytyväinen tähän! 

Monien tällaisten versioiden kirous on se, että elitistit tulevat haukkumaan originaalin "pilaamista". Itse olen sitä mieltä, että tein tämän sovituksen nimenomaan kunnioituksesta Cantus Arcticusta kohtaan. Teos on hieno, joten päätin leikitellä sen kanssa! Tiukkikset tykkäävät haukkua näitä tällaisia "teknoversioita" raiskauksiksi. Minun mielestäni juurikin nämä teknoversioiden tekijät arvostavat klassisia versioita kovasti. Ei pidä ottaa asioita liian vakavasti. Tsirp tsirp sanoo tirppa!

6. Orbital - Smiley


Loppuun aivan tuoretta Orbitalia! Aivan mahtava juttu, että näilläkin herroilla riittää vielä luovutta tehdä omaa saundiaan. Tämän kyllä tunnistaa samantien Orbitaaliksi. Jotenkin tuo acid-hymiö-teema ja hienovaraiset ysärisaundit passaavat loistavasti biisin sanomaan. (UG pippalot ovat kovia) Onneksi satuin törmäämään tähän facebookissa, olisi muuten mennyt ohi! Tätäkin voisi analysoida vaikka kuinka paljon, mutta pääpointtina sanon, että tästä tulee hyvä mieli. Orbitalilla on kyky luoda sellaisia melodioita ja kulkuja, joita on vaikea ennalta-arvata. Nyt kun ajattelee, niin on aivan liian pitkä aika siitä, kun olen tätä artistia viimeksi kuunnellut oikein antaumuksella. Aivan huikeaa työtä brittiherroilta!

***

Siinä joulukuun musakatsaukset! Toivottavasti pysytte terveinä ja iloisina kohti tuplajuhlaa (joulu+uusivuosi) ja muistakaa lähteä klubeille pyörimään, vaikka olisikin kylmä ja luminen sää. Tanssilttialla sitä lämpiää tehokkaasti! Käykää myös katsomassa Avatar 2 ja kertokaa sitten minulle, mitä mieltä olitte. Myöskin jenkkiprogebändi Dream Theater on tulossa helmikuussa Tampereelle, joten tulkaa kaikki paikanpäälle ihmettelemään! Kaikkea mukavaa taas luvassa, kunhan saadaan tämä vuosi vaihtumaan seuraavaan.

Muistakaa myös joinata meidän upeaan Discord-servuun, joka on moniin muihin konemusiikkiservuihin verrattuna aika aktiivinen! Tulkaa jakamaan biisejä ja jauhamaan sontaa musiikista ja kaikesta muustakin. Tykätkää myös blogin facesivusta, niin ei mene mikään näistä minun selityksistäni ohi! Lissu kiittää ja kuittaa, palaamme ensi vuoden puolella asiaan. <3

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Top 7 Peliambientit

Pelimusiikin maailma on uskomattoman laaja. Siihen voisi perehtyä varmaan sadalla eri listalla. On main themea, bossitaistelujen musiikkia ja cutscenejen elokuvallisia raitoja. Viimeksi käsittelin aihetta vuonna 2017 tekstillä TEEMANA PELIT, mutta tänään ajattelin erikoistua sellaiseen materiaaliin, joka toimii myös hyvänä ambienttina rakkaiden lukijoideni normipäiviin!

Ambient on sitä sellaista ihanaa, jota laitetaan taustalle pyörimään teki sitten opiskelua, taidetta tai vaikka Imgurin selailua. Sitäkin on niin monenlaista, kun ajattelee täysin pelkkää saundimattoa verrattuna ambienttiin, jossa saattaa jopa olla perkussioita. Kaikkea sitä me kuitenkin rakastamme kuunnella täysillä luureista samalla, kun kynttilä palaa koneen vieressä ja mukissa on sitruunainkivääritee. 

Pelimusiikkina toimiva ambient on minulle rakasta, sillä siihen liittyy aina jokin tietty tunnelma, johon haluaa pelaamisen jälkeenkin vielä palata. Pidän itse myös longplayjen ja let's play -sarjojen katselemisesta samasta syystä. Joskus peli voi olla todella rakas intohimon kohde ja siihen haluaa ajoittain palata myös pelaamatta itse peliä ollenkaan. Olen pikkuhiljaa kasannut YouTubeen listaa parhaista soundtrack-hetkistä, joista nyt valkkasin tälle listalle nimenomaan peleistä haalitut biisit. Seitsemän hyvää biisiä sain teille kuunneltavaksi.

Pelimusiikki on parhaillaan tottakai eeppistä ja tunnelmalla ladattua materiaalia ja klassikoksi muodostuneita teemoja ja biisejä on lukemattomia. Nyt listaamme kuitenkin sellaisia kappaleita, jotka voisi laittaa esimerkiksi meditoinnin tai rentoutumisharjoituksen taustalle.

1. The Dark Eye - Memoria: The Council of Elements


Rentoutumisharjoituksista puheenollen. Joskus valmiit sellaiset saattavat olla uskomattoman korneja ja turhia, tai jossain tapauksessa myös liian vaikeita. Eräänä päivänä keksin sitten oman harjoituksen, joka perustui tähän biisiin! Valot pois, lattialle makaamaan ja tämä biisi looppina taustalle. Voin muuten kertoa että toimii hienosti! Biisi on muutenkin nerokas kun ajattelee sitä, mihin se pelissä sijoittuu. Suunnattoman valtavasta. lohikäärmeiden rakentamasta, ikivanhasta linnakkeesta, jossa vuosia sitten sijaitsi tämä council of elements olisi voinut houkutella säveltäjää keksimään jotain suurenmoisen eeppistä ja mahtipontista, mutta sävelsikin tämän kivan ambient-pätkän sen sijaan. Valtavien hallien läpi kun kävelee, niin tästä biisistä saa oudolla tavalla voimaa. Musiikissa on jännästi sellaista rauhaa, jonka tahtiin elementalistit opiskelevat ja tutkivat taikuutta. Peli itse on siis jatko-osa The Dark Eye - Chains of Satinaville, mutta se oli mielestä vähän rasittavampi peli näistä kahdesta. Tämä biisi jäi itselle tosi positiivisesti mieleen, kuten jäi koko pelikin.

2. Myst V: Tahgira Ice Fields


Myst-sarja on tunnettu siitä, että pelit ovat ihan helvetin vaikeita ainakin tällaisella tunarille kuin minä. Pelin musiikki on yleisesti ottaen tällaista mystistä huljuttelua, mutta Tahgira Ice Fields iski minuun ja lujaa, kun pelasin peliä ensimmäistä kertaa. Olen maininnut biisin aiemmin CHILLOUT-LISTASSA, ja silloin sanoin jotain turvapaikasta. Joku tässä tekee sellaisen fiiliksen, että on kotona juuri nyt. Spesiaalia ja jännää! Jäinen maailma Tahgira oli itseasiassa pelin helpompia kohtauksia, vaikka siinäkin kesti ikuisuus tajuta että mitä pitää tehdä. Toivottavasti tekin tykkäätte tästä maagisesta biisistä! Tykkään kovasti myös siitä, että biisin instrumentteja on vaikea tunnistaa. Jokin tunnistamaton jousisoitin tässä sooloilee ja tuntuu, kuin joku soittaisi sahaa päälle. Trooppiset perkussiot ja symbaalit antavat kivan maun loppubiisille. Tässä on kyllä serious säveltäjäntaidot pelissä. Näinkin monimutkainen biisi kuulostaa lopulta pelaajalle yksinkertaiselta ja ah niin kauniilta.

3. Neverwinter Nights: Frozen Wastes of Cania


Listan keskelle pari Neverwinter Nights -biisiä. Pelisarjan soundtrack on mielestäni aivan uskomaton, mutta nämä pari kappaletta ovat jääneet mieleen erityisen tarkasti. Cania on jäätynyt helvetti, jossa edes kuolleiden sielut eivät ole turvassa. Tässä on jotain sellaista talven epätoivoa. Että kaikki on kuollutta ja jäistä. Bassovoittoisen jousimaton kanssa efektiä luo kolmen äffän gran cassa -pamaukset, jotka tuovat tietynlaista eksoottista makua biisiin. Tästä muistuu heti mieleen se, kun pelihahmot yrittävät lämmitellä surkeiden nuotioiden äärellä keskellä valtaisaa kylmää erämaata. Ajatelkaa, millaista olisi kuulla tämä kunnon konserttisalissa sinfoniaorkesterin soittamana! Yksi pelisarjan ehdottomista mestariteoksista! Ei perhana kun tekee mieli taas pelata tätä.

4. Neverwinter Nights: Heart of Forest


Toisen NWN-biisin jaoin tällaisena puolen tunnin extended-versiona, jonka monesti laitan taustalle kun luen wikipedia-artikkeleja. Tämä on astetta onnellisempi biisi verrattuna Caniaan, mutta toimii erittäin hyvänä maagisen metsän tulkitsijana. Käsittääkseni tämä soi pelissä vain yöaikaan, mutta en ole ihan 100% varma. Pelin metsämaisemat ovat täynnä taikaa, dryadeja, nymfejä ja lohikäärmeiden luolia. Jotakin jännää luonnon taikaa tämä biisi esittää! Sellaista, että metsä voi olla samalla eeppinen ja mystinen. Pidän kovasti tämän musiikkiteoksen harppusaundeista, kuorosaundeista jotka melkein hukkuvat hyvällä tavalla ympäröiviin stemmoihin ja nypähtelevistä bassoefekteistä. Nyt kun googlettelin tietoja tätä tekstiä varten niin tämän soundtrackin on säveltänyt "Jeremy Soule, and bonus tracks by David John". Herrat ovat tehneet aivan uskomattoman duunin pelin parissa, sillä koko soundtrack on täynnä huikeita helmiä, kuten Heart of Forest. Peli itsessään on aika vanha ja grafiikoissa on ongelmansa, mutta minulle se on yksi kaikkien aikojen rakkaimmista tarinoista, mihin olen pelimaailmassa törmännyt.

5. Curse of Monkey Island: Voodoo Swamp


Sitten ihan toisenlaiseen maailmaan! Monkey Island -sarjan musiikit ovat legendaarisia kun ajatellaan vaikkapa sarjan pääteemaa, jonka jokainen pelaaja varmasti tunnistaa. Tämä kyseinen biisi soi vaan hetken ajan pelin alkupuolella ennenkuin päähenkilö Guybrush tapaa voodoopapittaren ensimmäistä kertaa. Biisi on todella lyhyt, mutta toimii yllättävän hyvin tausta-ambienttina, kunhan sen vain laittaa loopille soimaan. Tämän biisin tahtiin on tehty huikea määrä netin selausta. Minun mielestä on jotenkin tosi kivaa, että niinkin yksinkertainen idea kuin kummitus-ulinat bassokuvion päällä toimii näinkin hyvin. Pelissä on toki myös muutakin hienoa musiikkia, joista nyt ohimennen mainitsen vähän samankaltaisen The Cemeteryn. Lucas Art on kautta aikain ollut hyvä tulkitsemaan yön aikaa, hämäriä tunnelmia ja vieraita maita. Tällainen musiikki liittyy niin voimakkaasti pelin tapahtumiin, että flashbackit alkavat välittömästi raidan soidessa.

6. Fran Bow: Big Face Lady


Fran Bow on point and click -pelien aatelia, johon rakastuin heti ensi pelikerralla. Peli julkaistiin vuonna 2015, eli se on "kohtalaisen" uusi lisäys seikkailupelien maailmaan mutta teki suuren vaikutuksen heti kaikkiin pelaajiinsa. Pelissä ei ole lainkaan ääninäyttelyä, mikä tekee soundtrackin roolista entistä tärkeämmän. Maagisessa maailmassa seikkaileva Fran ei välttämättä itsekään tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Tämän biisin soidessa hän matkustaa hämmentävän psykedeelisessä maailmassa, jossa jokainen asia on pelottava ja vieras. Pelin musiikkeihin on saatu kivasti sellaista fiilistä, että tässä on 10-vuotias tyttö, jolla on suunnattomia ongelmia menetyksen ja toivon kanssa. Aikamoinen mestariteos koko peli, ja tämä on yksi parhaista biiseistä ainakin minun mielestäni. Jännästi tässä on tietynlaista soittorasiatunnelmaa, mikä vahvistaa lapsenomaisen tunnelman ja kauhun yhteensopivuutta. Varoituksena kuitenkin sanon, että peli ei käy kaikkein herkimmille ja helposti ahdistuville henkilöille. Jos kuitenkin kauhu ja loistavat musiikit kelpaavat niin pelaamaan!

7. Still Life: Investigation


Loppuun vielä tällainen dark ambient -helmi. Jälleen aika lyhyt biisi, joka kannattaa laittaa loopille saman tien. Tällaista musiikkia etsin koko ajan lisää, joten jos teillä lukijoilla on heittää ehdotuksia, niin otan ne mielelläni vastaan! Tämä biisi soi pelin aikana useammassakin paikassa, mutta pelin alkuun se luo syvällisen rikospaikkatutkinnan tunnelmaan. On tapahtunut murha, ja päähenkilön täytyy dokumentoida vanhasta kerrostalosta löytyviä johtolankoja. Tässä on todellakin sellaista mysteerinratkontatunnelmaa! Erityisesti pidän tässä rapsakasta snaresaundista, joka vähän freesaa muuten tummanpuhuvaa musiikkia. Bassokuviot ovat niin helkutin deeppejä että tässähän melkein hukkuu. Kommenteissa joku puhui myös genrestä lounge, mikä myös mielestäni kuvaa vähän tällaista materiaalia. Varsinkin, kun yksi paikoista, missä tämä soi, on kirjaimellissti lounge. Peli itsessään on myös ihan loistava ja täynnä hienoa musiikkia, joten kuten kaikkia muitakin pelejä tällä listalla, suosittelen lämpimästi sen pelaamista.

***

Kaikki tällä listalla mainitut pelit löytää kyllä Steamista ja varmaan monesta muustakin paikasta. Kannattaa pitää silmällä tulevia alennusmyyntejä! Varmaan olisi pitemmän selailun jälkeen löytynyt useampikin tällainen ambientpätkä listalle laitettavaksi, mutta nämä bongasin ihan vain omalta OST-listaltani YouTubesta. Pikkuhiljaa näitä kasaantuu listalle, kun muistuu aina mieleen että "ainiin tässäkin oli saakelin hyvää taustamusiikkia!" Saattaapi siis tulevaisuudessa tulla toinenkin tällainen lista.

Pidän muutenkin kovasti niinsanotusta "ohjelmallisesta musiikista". Termi tuli tutuksi joskus musiikin teorian tunneilla ja tarkoittaa käytännössä musiikkia, jossa on "juoni". Eli se kertoo jostain asiasta eikä ole pelkästään musiikin takia tehtyä musiikkia. Sen takia tällaiset peliambientit ovat minulle erittäin rakkaita. Pelin juoneen voi sukeltaa mukaan pelaamatta peliä itse ollenkaan. Toivon vain, että voisin itse tehdä joskus jotain samankaltaista ja herätellä ihmisten mielikuvitusta. Ennen sitä yritän kuitenkin perehtyä mahdollisimman hyvin näihin nerokkaisiin ambientteihin ja tutkia sitä, miten pelin koodaajat, ääninäyttelijät ja muut taiteilijat tekevät yhteistyötä säveltäjien kanssa.

Keskustelu jatkuu keskustelunjatkokanavilla. Laittakaa tulemaan teidän suosikki peliambientit! Peleistä on aina mukava keskustella, ja sille sopisi alustaksi vaikkapa meidän ikioma discord-serveri. Tervetuloa kaikille uusille jäsenille! Lissu kiittää ja kuittaa ja toivottaa hyvää marraskuun alkua. Muistakaa maailman harmain päivä 12.11.2022 ja juokaa silloin paljon lonkeroa. Katselkaa myös jalkapallon MM-kisoja ja kannustakaa suosikkinne voittoon! Minä alan jo suunnittelemaan seuraavaa tekstiä. Pysykää siis kuulolla.

perjantai 12. elokuuta 2022

Levyarvostelu! Pendulum - Hold Your Colour

Tänä lämpimänä elokuun päivänä päätin kirjoittaa uuden levyarvostelun. Jonkun aikaa on ollut jo mielessä australialaisen kokoonpano Pendulumin ensimmäinen levy Hold Your Colour vuodelta 2005! Kuten jo Pendulumin varsinaisessa TEKSTISSÄ mainitsin, on heidän ESSENTIAL MIX -ohjelmansa yksi parhaista mixtapeista ikinä, ellei ihan täysin paras. Sitä jaksaa kuunnella aina. Mix on täydellinen sekoitus Pendulumin omaa materiaalia ja 2000-luvun drum'n'bassin parhaita otoksia. Kyllä tämän aikakauden DnB on sitten huikeaa! Siitä sain sitten inspiraation perehtyä bändin tuotantoon oikein kunnolla ja vääntää tämän arvostelun. 

Olen tätä levyä kokonaisuutena kuunnellut viimeksi joskus ajat sitten, joten tänään oli kivaa palata sen pariin pitkästä aikaa. On tavallaan aika kummittelevaa kuulla näitä biisejä Essential Mixin ulkopuolella omina itsenään. Monet näistä toimivat hienosti ihan yksinäisinäkin kappaleina. Olen kyllä rehellisesti sanottuna kunnon Pendulum-fani! Itsekin olen viimeaikoina ollut kiinnostunut drum'n'bassin tuottamisesta, niin tässä tulee samalla koko ajan analysoitua sitä, miten nämä biisit on rakennettu. Vielä on huimasti työtä tehtävänä tämän genren parissa, mutta suunta alkaa jo olla oikea!

Levyllä on alunperin 14 biisiä. Jottei tekstistä tulisi aivan kauheata romaania, niin osan videoista jätän postaamatta. Lähdetäänpä sitten tutustumaan Hold Your Colouriin!

***

Pendulum - Slam


Levyn aloitus on ihan mielenkiintoinen! Klassinen intropätkä nostattaa tunnelmaa levyn ensimmäiselle varinaiselle biisille. Nämä kivat introbiisit ovat kyllä hienoja tapoja aloittaa minkä tahansa genren levy. Ne valmistavat kuuntelijan tulevaan mahtavuuteen. Slam on oikein sydämellisen tiukka kappale perinteistä bassotykitystä. Pendulum on keksinyt kivan toimivan "melodian" ja rakentanut tällaisen badass-kipaleen, joka on ainakin minun mielestä yksi levyn parhaimmista. Tässä kuulija ei malta odottaa, mitä muita helmiä seuraavaksi tuleekaan. 

Pendulum - Plasticworld (Ft. Fats & TC)


Ja mitä sieltä sitten tuleekaan! Ai että, mikä ihana saksofonisaundi. Tästä biisistä on Essential Mixillä aivan upea remix, mutta toimii tämä albumiversiokin hienosti. Tämä on aika litkua (= liquid) verrattuna moniin muihin levyn biiseihin, mutta itse ainakin tykkään tästä kovasti. Jotenkin tämän sanoma "I can't get used to you" on virkistävän erilainen rakkaudentunnustus. Plasticworld on vähän sellainen unohdettu helmi, eikä se tule heti mieleen kun tästä albumista tulee puhe. Kyllä tästä silti nauttii! 

Pendulum - Fasten Your Seatbelt (Ft. The Freestylers)


Jännästi tämän biisin intro on ihan erilainen kuin loppubiisi. Perus Pendulumia taas, että keksitään nerokkaan simppeli melodia, josta muodostuu automaattisesti klassikko. Levyn parasta antia tällainen. Korvamatomateriaalia! 

Pendulum - Through The Loop


Itselle vähän vieraampi biisi, enkä edes muistanut tämän olemassaoloa ennen tätä päivää. Pakko oli tämä kuitenkin sisällyttää arvosteluun, sillä hertsyykkeli mitä jyystöä! Tämä on juuri sellaista saundia, minkä tekemisestä itsekin fantasioin. (Tosin siihen on varmaan matkaa vielä vuosia...) YouTubessa yksi kommentti oli "This went harder than most Noisia song", mikä kertoo aika paljon niille, joille Noisia on tuttu artisti. Jää varmasti minun listoilleni tämä.

Seuraavaksi levyllä ovat biisit SOUNDS OF LIFE ja GIRL IN THE FIRE. Mukavaa musiikkia, muttei mitään kovin isoa sanottavaa. Jasmine Yeen ääni sopii kyllä tuollaiseen litkusaundiin. Girl in the Fire toimii minun mielestäni mukavasti Essential Mixissä (jota nyt mainitsen enemmän kuin tarpeeksi...). Nämä ei kuitenkaan ole sellaista materiaalia, joka jäisi mieleen isona hittinä. Siksi en näitä jaksanut videona linkata!

Pendulum - Tarantula (Ft. Fresh, $pyda & Tenor Fly)


Levyn iso hitti! Varmasti yksi Pendulumin parhaiten tunnetuista biiseistä. Klassikkokamaa tosiaan, ja tätä tuli luukutettua isosti silloin, kun käytössä oli vielä vanha kunnon mese! Mesessä näkyi aina, mitä biisiä silloin kuunteli Winampin kautta, ja tämä ainakin minulla näkyi hävyttömän paljon. Kylläpä tuli nostalginen fiilis. Tarantula on vähän sellainen biisi, jonka soittaa sellaiselle ihmiselle, joka haluaa drum'n'bassiin tutustua ensimmäistä kertaa. Hienosti tässä kerrotaan myös tarinaa ja feat-artistit tekevät kyllä huikeaa työtä! Ehdottomasti on tällä ollut minun musiikinkuuntelussa iso vaikutus.

Seuraavasta biisistä OUT HERE sanon vaan, että hyvä biisi, muttei ainakaan omille listoilleni jää. Laadukasta kamaa kyllä, kuten koko levykin, mutta tässä ei ole samanlaista nerokasta ideaa kuin vaikkapa Tarantulassa.

Pendulum - Hold Your Colour


(Kuulostaa ihan siltä, kuin laulaja sanoisi "Sookie" sarjasta True Blood...) Albumin nimikkoraita kivasti keskellä levyä! Onhan tämä nyt ihan legendaarinen biisi. Tässä on jotakin hurjaa eeppisyyttä, mitä ei oikein voi sanoiksi muuttaa. Jonkinlaista herkkyyttä yhdistettynä mahtipontisuuteen. Tämä toimii myös erittäin hyvin ihan vaan lauluna. (Pitää varmaan opeteella lyriikat tähän...) Klassista drum'n'bassia, jossa idea ja toteutus ovat 5/5.  Perhana tätä pitää ruveta kuuntelemaan enemmän!

But, she looked into your eyes
And saw what lay beneath
Don't try to save yourself
The circle is complete

Levyn seuraavat biisit ovat THE TERMINAL, STREAMLINE ja ANOTHER PLANET. Vähän tässä yritin keksiä, mitä näistä sanoisi tässä arvostelussa, mutta sain luonnoksiin kirjoitettua vain "jyystöä jyystöä" ja "joo". Keskivertobiisejä, laadukkaita sellaisia, muttei kovin mieleenpainuvia. Tästä triosta Another Planet on minun mielestäni paras. Oikein kovaa dnb:tä! Kyllä näillä paikkansa on albumilla, mutta eivät jää ainakaan minun lempparilistoille.

Pendulum - Still Grey


Lopetusbiisinä Still Grey, aika litkua saundia. On tässä silti jotain tiettyä terävyyttä, mikä vähän piristää meininkiä. Kohtalaisen pitkäkin on tämä! Olisi levyn loppu voinut olla vähän eeppisempikin, mutta kyllä tähän silti tyytyy. Pendulum ei varmaan halunnut lopettaa mihinkään tajunnanräjäyttävään materiaaliin, vaan tunnelma hiipuu pikkuhiljaa kaukaisuuteen. Vokaalit ovat ihanan kummittelevat, mutta basso ja perkussiot iskevät mukavan tiukasti. Levyn loppu jää kivasti roikkumaan parin yksinäisen nuotin varaan! Sitä vaan itse miettii, minkälainen vaikutus esimerkiksi Hold Your Colour -biisillä olisi ollut viimoisena biisinä. Mutta kunnioitamme Pendulumin päätöstä tässä asiassa!

***

Hold Your Colour on varmasti yksi parhaista DnB-levyistä ikinä! Kun taso on näin kova, niin pitää erittäin hyvistäkin biiseistä keksiä negatiivista sanottavaa. Kun vertaa hittibiisejä kuten Tarantula vähän vähemmän nerokkaisiin biiseihin, niin pitää oikein keksimällä keksiä, mikä niitä erottaa. Levyllä onkin monta kunnon tykkiä, mutta myös vähän unohdettavampia biisejä. Kyllä tässä kun lopputekstiä kirjoittaa, niin soimaan oli pakko laittaa albumin nimikkobiisi.

Pendulum on julkaissut tämän levyn jälkeen myös kaksi muuta levyä, In Silico vuonna 2008 ja Immersion vuonna 2010. Ne ovat myös minulle tuttuja, mutta kyllä tämä Hold Your Colour on oma suosikkini! Pendulumilla on niin kova oma ote musiikintekoon, että harva tälle tasolle pääsee. Ainoana toisena tulee mieleen Noisia ja ehkä Black Sun Empire. Kun homma toimii, niin se toimii! Toivon hartaasti, että bändi jaksaa vielä levyjä vääntää tulevaisuudessakin. 

Levy on kivasti balanssissa kunnon tykityksen ja litkun meiningin kanssa. Kaikille löytyy levyltä varmasti suosikkibiisi. Itse varmaan jatkan sen kuuluisan mixin kuuntelua, sillä se on kuin kehittynyt kaksituntinen versio tästä albumista maustettuna muiden upeiden artistien musiikilla. Mukavasti tämän tekstin kirjoittamisen myötä pinnalle nousi monta sellaista kipaletta, jota tulee lähiaikoina luukutettua kuulokkeista oikein kunnolla. Yleensä näissä arvosteluissa tulee negatiivisena asiana mieleen biisien pituudet ja levyn "flow" ja järjestys. Hold Your Colourissa nämä asiat ovan kuitenkin hoidettu hienosti, eikä missään vaiheessa ota päähän että "loppuispa tämä tietty meininki jo".Taitavasti tehty, Pendulum! 

Minä jatkan innokkaasti drum'n'bassin kuuntelua ja opiskelua! Tämän tekstin kirjoittaminen oli aivan ihanaa ja se muistutti 2000-luvun DnB:n nerokkuuesta. Pendulum toimii aina, ja se pysyy omien suosikkiartistieni joukossa hamaan tulevaisuuteen. Keskustelu jatkuu tietysti DISCORDIN puolella ja FACEBOOKISSA. Joinatkaa ja tykätkää! Laittakaa vaikka omia suosikki-Pendulumeja jakoon! Kiitän kaikkia lukijoita ja hyvää lämmintä alkusyksyä!

keskiviikko 3. elokuuta 2022

Levyarvostelu! Lange - We Are Lucky People

Arvostelua pukkaisi jälleen! UK:lainen herrasmies Lange (LINKKI artikkeliin) on sellainen tyyppi, jonka minäkin olen livenä nähnyt vuonna nakki ja lihapulla. (LINKKI bileraporttiin!) En varmaan vielä silloin tiennyt, minkälainen vaikutus hänen touhuillaan on minun konemusiikkielämääni lopulta ollut. Jossakin kohtaa vuosia sitten hoksasin, että Lange pitää radio-ohjelmaa nimeltä Intercity. Noita kun on moniaat kuunnellut, niin hyviä biisejä on suorastaan sadellut kuuntelulistoille. En edes muista, miten aluksi edes löysin tämän trancen kultakaivoksen, mutta hienoa materiaalia on äijä kasannut yhteen! Enhän tietenkään kaikkia mixejä ole kuullut, sillä niitä on ainakin 200. (Tässä pikaisesti kun googlettelin, niin en ole varma, tekeekö Lange näitä ohjelmia vieläkin. Tietääkö joku?) 

Monessa ohjelmassa Lange on myös puhunut levystään nimeltä "We Are Lucky People". Väkisin asia alkoi kiinnostamaan, joten nyt päätin sitten tutkia albumin läpi oikein kunnolla! Levy on vuodelta 2013 ja label on Lange Recordings.

Biisilista pohjautuu tällä kertaa Discogsin sivuun, josta sitten copypastetin otsikot YouTuben hakuun. Aikalailla joka biisistä on levyllä kaksi eri versiota. Levyn ensimmäinen "puoli" on virallista albumimateriaalia, kun taas kakkospuoli keskittyy biisien klubiremixeihin. Ensin ajattelin napata arvosteluun vaan parhaat biisit, mutta loppujen lopuksi taisinkin sisällyttää tekstiin kaikki levyn kappaleet. Eipä tämä mikään oma suosikkialbumini ole, mutta kyllä tästä yhden tekstin jaksaa kirjoittaa! Toivottavasti tekin löydätte tästä uutta hyvää kuunneltavaa!

***

Albumi alkaa erittäin upliftingilla introlla. Vähän saa esimakua siitä iloisuuden kaaresta, mikä loppulevyllä käydään läpi. Varsin aurinkoista saundia tosiaan. Ensimmäinen kunnon biisi Imagineer (Album Mix) sisältää kivan yllätyksellisen dropin, jolla levy lähtee kunnolla käyntiin. Tykkään myös samplesta "we are music makers"! Sitä seuraava biisi olisi kaunisäänisen Susanan laulama "Risk Worth Taking", jonka klubiremixin jätän tahallani listan ihan viimeiseksi biisiksi. Jos tämä akustinen versio kuitenkin kiinnostaa, niin se löytyy TÄSTÄ. Hienoa lauluntekoa kyllä!

Lange - Imagineer (Album Mix)


Lange & Cate Kanell - Fireflies (Under The Moon Mix)


"Fireflies" alkaa ihanan öisellä tunnelmalla, kun hepokatit kirkuu ja varmaankin tulikärpäsiä lentelee ties missä. Muistiinpanoihin kirjoitin että "herkkä ääni, herkkä biisi". Aika minimalistista musiikkia, jota neiti Kanellin laulu pitää pinnalla. Tämä sopii kyllä tiettyihin mielentiloihin, mutta en aktiivisesti tällaista etsisi. Ihan mukava kappale siis, muttei mitään maatajärisyttävää tai täysin uutta.

Lange & Betsie Larkin - Insatiable (Album Mix)


Biisistä "Insatiable" tulee ensimmäisenä mieleen että wau, aika perkussiivista meininkiä! (Sanasta Insatiable tulee myös mieleen kiva Netflix-sarja...) Lange on jälleen kerran valinnut ihastuttavan laulajattaren esiintymään levyllään. Tämäkin on kyllä ihan kiva biisi, siirappinen ja töksähtävä välillä. Toisin sanoen biisissä on hetkensä, mutta välillä hempeä lauluääni ja yliterävä jumputus eivät oikein kohtaa oikealla tavalla. Mutta kyllä tällekin yleisö löytyy! Ja hyvää työtä Betsieltä!

Lange - A Different Shade of Crazy (We Are All Mix)


Hyvin vangelismainen alku biisille, joka kyllä hyvin nopeasti muuttaa tunnelmaansa! Tässä on kyllä ihanaa triolipohjaista jyystöä. Kiva aavemainen pianosaundi täydentää kappaletta. Tykkään tästä oikein kovasti. Proge-elementit toimivat minun mielestä hienosti. Triolien käyttö tekee biisistä aina jotenkin rullaavan ja mekaaniselta kuulostavan. (Ehkä siksi niitä käytetään tosi paljon esimerkiksi hardstylessa?) Kaiken kaikkiaan simppeli, mutta hyvin toteutettu ralli!

Lange feat. Hysteria! - Unfamiliar Truth (Simple Truth Mix)


"Unfamiliar Truth" on ehdottomasti yksi minun suosikeista tällä levyllä. Aivan huikean söpö lauluääni, pianosaundeja ja yleinen onnellinen tunnelma. Kesäistä fiilistä kaikille! Sointukierrossa ja melodiassa on tiettyä ennalta-arvaamattomuutta, mikä tekee tästä virkistävän erilaisen EDM-kipaleen. Tämä jää varmaan myös tämän arvostelun jälkeen kuuntelulistoille! Edamia tulee aika harvoin kuunneltua pelkästään, joten tämä pääsee niiden harvojen Edam-herkkujen joukkoon, jossa tällä hetkellä on vain Markus Schulzia ja paria muuta artistia.

Lange - Our Brief Time in the Sun (Album Mix)


Olisiko tässä vähän vaikutteita ysäritrancesta? Ainakin tuo voicesaundi kuulostaa vähän siihen suuntaan menevältä. Mieleen tulee myös Mike Foylen tuotanto, kun otetaan pianopimputukset huomioon. Kappaleen otsikon kun ottaa huomioon, niin kyllä tästä kuulija löytää jotain tiettyä iloisuutta siitä, että juuri tällä hetkellä eletään tässä. Käydään tanssimassa ja kävellään auringossa. Ainakin minun korvaan tämän tunnelman tuominen on onnistunut. Ei tämä kuitenkaan ole sellaista materiaalia, jota tulisi innostuneesti hypetettyä kavereille. "Ihan jees."

Lange feat. Ilseviolin - Violin's Revenge (Light Mix)


Viulu toimii aina, ja tässä se on toteutettu mestarillisesti! Tämä on yksi niistä biiseistä, joka oli minulle jo ennen arvostelun kirjoittamista tuttu. Kylläpä on viulu saatu toimimaan hienosti trancen puitteissa. Ei siihen mitään kauheita kikkailuja tarvitse, että simppeli idea toimii. Onhan tämä aika keskiverto biisi ilman sooloa, mutta ei pidä liikaakaan tunkea yhteen kappaleeseen! Ja jos viulusaundi kiinnostaa, niin käykää katsomassa minun tekemä VIULULISTA vuodelta 2017.

Lange - Destination Anywhere (Piano Mix)


Viulusta takaisin pianoon. Biisin otsikon mukaisesti tässä haetaan sitä matkustamisen tunnelmaa, kun jättää yhden paikan päästäkseen jonnekin muualle. Eipä tässäkään biisissä mitään vikaa ole, mutta yleisesti ottaen aika keskiverto kipale. Siinä kaikki tällä kertaa.

Lange Feat. Stine Grove - Crossroads (Original Mix)


Levyn toiseksi paras biisi on jätetty toiseksi viimeiseksi! Tässä on jo oikeasti jotain ideaakin! Neiti Grove on hyvä tulkitsemaan, ja biisin melodia ja soinnut ovat ihanan haikeita. Tykkään kyllä kovasti tällaisesta modernista trance/EDM -saundista, jossa on haikaileva ja vähän melankolinenkin tunnelma. Tästä pitää varmaan etsiskellä pidempiä versioita ja muita väännöksiä. Tästä saa aivan varmasti todella eeppistä remixiä aikaiseksi, kun jo tämä originaali mix on näin kova. Toivottavasti tekin nautitte tästä yhtä paljon kuin minä! Kivoja tällaiset yllärit, jotka helposti katoaa pitkän albumin syövereihin.

Lange - We Are Lucky People (Album Mix)


Albumin nimikkobiisi viimeisenä. Ei mitään hurjaa mainitsemisen arvoista. Onhan tämäkin taas ihan kivaa ja upliftingiä saundia, mutta ei tämä kauheasti mitään tunteita herätä. Ymmärrän kyllä, mitä Lange on tässä hakenut ja toteuttanut sen hyvin, mutta eipä tuo koko levy voi täyttä kultaakaan olla! Se olisikin jo saavutus, että joka ikinen albumin biisi olisi suurenmoista.

Lange & Susana - Risk Worth Taking


Arvostelun viimeiseksi jätin oman ehdottoman lempparini! Tämä on aivan uskomattoman huikea EDM-biisi minun mielestä, ja videokin on kaunis. Susana on kaunis nainen kauniilla äänellä, ja tässä biisissä on ihanaa rakkauden sanomaa. Kummitusvokaaleiden ja terävän biitin yhdistelmä on takuuvarma hitti, ja tässäkin niitä on käytetty ihanasti. Yksi syy siihen, että jätin tämän viimeiseksi on se, että pystyn jättämään tämän repeatille samalla kun kirjoitan lopputekstiä. Upeata upeata!

***

Jos tässä nyt pitää yleisestikin arvostella levyä niin joo, kyllä tätä kuunteli ja tykkäsin monesta biisistä. Kuten jo alkupuolella sanoin, ei tästä mitään lempparilevyä ole tulossa, mutta hienoa työtä Lange silti tehnyt ja tämä on varmaan herralle rakas tuotos! Sen verran ylpeästi tyyppi on jo radio-ohjelmassaan tätä mainostanut. Ja onnistuneesti. Ainakin minä juuri sen ohjelman kautta olen tämänkin albumin löytänyt.

Tästä kyllä paistaa läpi arvostus trancea/progea ja Edamia kohtaan ja pidän erityisesti moninaisten naisäänten käytöstä levyllä. Oma suosikkiääneni on tietysti Susana huikealla tulkinnallaan "Risk Worth Taking" -biisissä. Levyyn on myös tungettu pianoa ja viulua, jotka tuovat aina omanlaisensa leiman konemusiikkiin. Tästä esimerkkinä "Violin's Revenge" ja "Destination Anywhere". Trance-elementit, perkussiot ynnä muut ovat levyllä hyvin terhakkaita ja ja pistäviä, mikä varmistaa musiikin menon suoraan kuulijan jalkoihin. Esimerkkinä "A Different Shade of Crazy". Mutta kuten hyvässä tanssimusiikissa, myös taukoja on pidettävä, jolloin kauniit bridget ja pianopimputukset ynnä muut loistavat roolissaan.

Levyn ensimmäisen puolen biisit ovat aika lyhyitä verrattuna pitkäjänteisiin trancebiiseihin, joita yleensä tulee kuunneltua. Kakkospuolella on sitten niinsanottuja "club mixejä", joissa on muutama minuutti enemmän tavaraa. Eivät ne ihan hurjan erilaisia versioita ole, mutta saapa kuulija vähän muutakin kuunneltavaa. Saa sitten itse päättää, kumpi versio oli loppujenlopuksi parempi. Esimerkkinä Susanan laulusta, akustinen versio ei mielestäni ollut yhtä hyvä kuin tuon musiikkivideon versio. Lyhyet biisit myös varmistavat sen, että niitä voi tunkea levylle enemmän ilman että levyn pituus venähtää ihan liian pitkäksi.

Kokonaisuutena We Are Lucky People on kiva konemusiikkikokoelma, jota ei varmaankaan kokonaisuutena tule kuunneltua, vaan listalle jäävät muutamat helmet, joita jaksaa myöhemminkin kuunnella! Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että päätin tämän tekstin tehdä ja jakaa Langea, joka on tehnyt uskomattoman työn trancen parissa radiossa sekä studioilla.

Iloista tässä on se, että noita Intercity-jaksoja on vielä miljoona kuuntelematta ja aijai mitä kaikkea helmeä niistä voi vielä löytyäkään! Myös Langen pari muuta albumia Better Late Than Never (2007) ja Harmonic Motion (2010) pitää kuunnella jossain kohtaa. Jos jompikumpi kolahtaa kympillä, niin why not tehdä toinenkin Lange-arvostelu. 

***

Tämänkertainen teksti oli siinä! Lisää arvosteluita on luvassa piakkoin. Sillä välin keskustelu jatkuu My Raven kanavilla. Tykätkää ja joinatkaa joukkoon hienoon! Muistakaa, että teksti-ideoita saa aina esittää, sillä teen mieluusti myös yleisön toivejuttuja, haastatteluja ja artistihypetyksiä. Hyvää elokuun jatkoa kaikille!

maanantai 4. heinäkuuta 2022

Projekti Lizsen - Vol. 2

On aika palata ihmettelemään meikäläisen oman musiikkituotannon saloja ja taustoja. Edellisestä tekstistä on yli vuosi, ja jonkun verran on materiaalia soundcloudiin ja YouTubeen kertynyt! Minun ja kaverini J-Gearin yhteinen projekti (City17) on päässyt myös alkuun, mutta tässä tekstissä perehdyn enemmänkin Lizsen-nimimerkillä tehtyyn musiikkiin. Pakko on myöntää, että viimeaikoina on musiikin saralla laiskottanut aivan hemmetisti. Se tyhjän Sibelius-tiedoston tuijottaminen on välillä aikamoista tuskaa. Tunnelmia ja ideoita lentelee siellä täällä, mutta varsinaisen sisällön tuottaminen on vaikeahkoa. Ja välillä sitä suunnittelee jotain tiettyä, mutta Sibbeen muodostuukin jotain aivan muuta. Ei pitäisi siis liikaa suunnitella etukäteen.

Vähän paremmin osaan jo käyttää FL:ää, mutta paljon on vielä opittavaa. Onneksi on auttavia ihmisiä olemassa! Nyt suurin innostuksen aiheeni on ollut drum'n'bass ja genren biisien kuuntelu, sillä yritän analysoida miten niitä biisejä tehdään. Oma drum'n'bass -urani on vasta aivan alussa, mutta muutaman harjoitelman olen jo saanut aikaiseksi. Siinä on jännä kontrasti Lizsen-materiaaliin! DnB:ssä on kaikenlaisia sääntöjä ja kliseitä mitä pitäisi toteuttaa, kun taas Lizsen on aivan vapaasti ihan mitä ikinä haluankaan! Voi kyllä hetki vierähtää, ennenkuin minulta saatte junkkaa kuunneltavaksi... Palaan siis asiaan.

Olen myös huomannut, miten paljon luova työskentely on auttanut mielialan ja yleisen mielenterveyden kanssa. Tuntuu, että monet muut ovat varmaan hoksanneet saman asian. Tämä on minulle terapiaa, vaikka se Sibben tyhjä sivu kummitteleekin välillä mielessä. Jatkakaa ihmeessä luovaa työskentelyä ihmiset! Kaikki biisit, niin pienet kuin suuremmatkin, ovat tärkeitä osoituksia omasta persoonasta! Ja jos siltä tuntuu, niin tulkaa meikäläisen DISCORD-SERVULLE jakamaan musiikkia, niin jutellaan siitä yhdessä!

Seuraavaksi voisikin esitellä tämän tekstin biisit. Kolme viimeisintä omalla nimimerkillä tuotettua! Itse olen näihin ihan tyytyväinen. Positiivista palautetta olen myös saanut, lähinnä kivoja rinnastuksia pelimusiikkiin ja muuhun soundtrack-kamaan. Ei huono palaute, sillä rakastan soundtrack-musaa suunnattomasti! Itse sitä tietenkin huomaa kaikki virheet ja tunaroinnit, mutta yritän opetella kuuntelemaan musiikkiani enemmän kokonaisuutena kuin tyhmien virheiden sarjana... Tässä kuitenkin vähän oma-analyysia ja esittelyä!

1. Lizsen - Rainwalker


Tällainen tuli julkaistua 25.9.2021. Kirjoitin kuvaukseen "ode to the autumn rain", sillä juuri sellaista tunnelmaa hain tällä kipaleella. SATAA SATAA ROPISEE. Sehän on totta, että kesällä/syksyllä vähintään kerran kastuu ihan läpimäräksi kaatosateella, juuri kun on unohtanut sontsan kotiin. Sitten kurjana yrittää päästä kotiin mahdollismman äkkiä ja vaihtaa kuivat vaatteet päälle. Sen jälkeen vilustuu ja flunssa iskee ja kaiken kaikkiaan ottaa päähän ihan suunnattomasti. Ihan sitä en tällä biisillä nyt hae, vaan tämä kuvastaa enemmänkin sitä tyyppiä, joka lähtee tahallaan ja vapaaehtoisesti kaatosateeseen pimeällä tallustelemaan.

Niinkuin Discordissa eräs mainitsikin, että sade on kuin ilmainen ambient-raita. Laitoin tähän vähän sateen ropinaa alkuun ja loppuun. En biisin alkuun ole ihan kauhean tyytyväinen. Olisi voinut hoitaa senkin paremmin... Mutta kyllä tämä omasta mielestäni kuvastaa hyvin tuotakin tunnelmaa, mikä videon kuvaankin tallentui. Kun nuo pisaratkin nätisti näkyy pimeässä liikennevaloja vastaan! Tämä voisi passata myös sellaiseen tilanteeseen, kun autoa ajettaessa vesisade näyttää ihan Star Warsin hyperajolta. Kaikenkaikkiaan aika "märkä" biisi.

Star Warsiin liittyy muuten myös tämän biisin nimi! Biisi oli jo valmis, kun rupesin miettimään että mikä hemmetti tälle nimeksi. Kaikki "Rainstormit" ja "Rainy Dayt" kuulosti niin kliseiseltä, kunnes elokuvaa katsoessa mietin että kylläpä Skywalker onkin osuva nimi hahmolle. Siitä se Rainwalker sitten lähti. Rainwalker on se ultimaalinen syyssateen hypettäjä! Laittakaa kommenttihin, jos juuri sinä olet Rainwalker.

(Aina uuden biisin julkaisun jälkeen on kiva seurata videoiden katsomiskertoja ja jännittää, että sanooko joku biisistä jotain. Jonkun kolumbialaisen fanin sain tässä yksi päivä, mutta kultaakin kallisarvoisempi on Alphavillen laulajan Marian Goldin kommentti Rainwalkeriin!! On oikeasti paras palkinto ikinä.)


2. Lizsen - Gallery


Tämäkin oli sellainen biisi, jonka tunnelma oli selvillä jo kauan ennen toteutusta. Kesti ikuisuus saada tämä kasaan sillä tavalla, että olin tyytyväinen! Itseasiassa kuvan olin päättänyt jo etukäteen tässä tapauksessa.

Kuva on Microsoftin Interactive CD Samplerista vuodelta 1996! Jostakin syystä penskana tykkäsin kyseisestä levystä naurettavan paljon, vaikka se oli enimmäkseen täynnä mainoksia jostain kummallisista vanhoista ohjelmista ja hardwaresta. Oli sen mukana myös demo Magic Schoolbus -pelistä, josta pidin kovasti. En tiedä miksi, mutta tämän videon kuva oli minun mielestäni kiehtova. Saatoin vain tuijottaa sitä ja kuvitella olevani itse tuolla kirjaston/gallerian/museon sisällä! (Olin aika outo lapsi...) Joskus sitten muistin, että "ainiin tykkäsin sellaisesta kuvasta tosi paljon lapsena", ja päätin hakea sen YouTuben synkimmistä syövereistä. (Onneksi se löytyi helposti!) Kuva oli ehdottomasti saatava osaksi musiikintuotantoa, joten päätin säveltää biisin, joka perustuu kuvaan. Eräs ystäväni sanoikin, että tästä kokonaisuudesta tulee mieleen tietokonepeli, joka sijoittuisi juuri tuonne maailmaan. Täsmälleen niinkuin halusinkin! Videon kuvauksessa lukeva "where do you want to go today?" on myös samplerista ja se oli lapsena jotenkin hurjan inspiroiva kysymys.

(Tässä muuten LINKKI jos muitakin kiinnostaa tämä sampleri!)

Käytin tässä tuollaista huilumaista melodiainstrumenttia ja korkealta pimputtavaa pianoa. Piano voisi näin jälkikäteen ajateltuna olla vähän matalempi, mutta onneksi melodia ei tule ihan niin korkealta. Perkussiot ovat tuollaista mahdollisimman minimaalia, ja hihat nakuttaa välillä tahdin mittaisen soolon. Pianokuvioon keksin, että vain kuvion alku ja loppu mukailevat sointua, ja välissä olevat nuotit tekevät ihan mitä vaan haluavat. Tällainen kokonaisuus siitä sitten tuli! Tämä on ehkä minun biiseistä aika vähän tunnettu ja kommentoitu, mutta minulle tärkeä.

Näin siinä joskus käy, että kuva on tärkein inspiraation lähde! Kaikkiin muihin biiseihin on kuva tullut vasta silloin, kun on aika ladata video YouTubeen tai biisi Soundcloudiin. Toivottavasti muutkin hoksaavat, miten hyvin nämä kaksi mediaa passaa yhteen tässä kipaleessa.

3. Lizsen - Glitter People


Jossain kohtaa sitten päätin säveltää valssin, eli toisinsanoen biisin 3/4 tahtilajilla. Tästä tuli varmaan erikoisin julkaisemani biisi. Lähtökohtana oli pitää homma mahdollisimman simppelinä ja keskittyä music box/celesta saundiin. Tällaisia fantasiavalsseja on itseasiassa kiva tehdä. Osaksi sain inspiraatiota Trine -pelisarjan soundtrackista. Jossain kohtaa pimputuksen mukaan liittyy ihan perus huilusaundi, jota olisin voinut kyllä muokata vielä passelimmaksi, mutta yritin sillä korostaa sointukulkua ja luoda ylimääräisen melodiaelementin. Huilu alkaa vähän yllättäen, mutta itseäni häiritsee enemmän sen töksähtävä loppu... Yritin hioa sitä paremmaksi, mutta lopulta luovutin. (Pahoittelen, jos se jotakin häiritsee suunnattomasti.) Loppupuolella kehittelin tuota sointukulkua vielä eteenpäin ja sävelsin vähän erikoisemman lopun tälle. Kyllä tämä varmaan jonkun seikkailupelin musiikiksi voisi ehkä passata.

Mutta mitäs tämä otsikko sitten tarkoittaa? Glitter People on oma käännökseni termistä "hileväki", jotka ovat minun omaan fantasiamaailmaani sijoittuvaa lajia. Hileväki on sellaista peukalonkynnen kokoista porukkaa, jotka ovat suurilta osin väärinymmärrettyjä. Hileväki on täysin äänetöntä, ellei heille osaa puhua ja kuunnella heitä. Tämä on suurin syy siihen, miksi biisi on niin simppeli ja herkkä. Videon kuvauksessakin lukee että "You can see them if you really try"! Ai kun söpöä.

(Olen itseasiassa yrittänyt saada paperille fiktiota juurikin hileväestä ja muusta samaan maailmaan liittyvästä, mutta olen aivan surkea kirjoittamaan mitään taiteellista. Ehkä on vaan fiksumpi idea pysytellä tässä musiikin analysoinnissa...)

Tässäkin on osittain kliseisiä sointukulkuja, mutta myös vähän omalaatuista kikkailua. Biisiä tehdessä huomasin, että melodiaa ynnä muuta pitää reippaasti pudottaa 1-2 oktaavia alaspäin, että biisistä voisi kunnolla nauttia. Myös huilu oli alkuperäisessä versiossa aivan himskatin korkealla ja korviin sattui. Mutta nytpähän tietää heti ensikäsittelyssä miten noita raitoja kannattaa käsitellä. Tässä on vielä opiskeltavaa. Toivottavasti tämä teille lukijoille on ihan OK:n kuuloista tavaraa!

***

Hartaasti toivon, että seuraavaan Projekti Lizsen -tekstiin ei menisi kokonaista vuotta taasen. Yritän tehdä parhaani ja saada materiaalia pihalle, oli se sitte Lizseniä, City17:ä tai mitä tahansa. Säät taitaa tästä vähän viilentyä, mutta pihalla pitää silti heilua. Ottakaa siideri tai olut käteen ja menkää ihastelemaan vihreää luontoa. Puistoon bluetooth-kajarin kanssa ja trance soimaan. Tuuletusräppänät auki, mutta porttikielto paarmoille ja hämähäkeille. Lähikaupasta Pirkka amppari-mehujää ääntä kohti. Sitten uimaan ja saunaan! Nähdään, ystävät! Iso kiitos kaikille tukijoille, tykkääjille ja kommentoijille! 

Jutellaan lisää musiikista My Raven kanavilla!

torstai 21. huhtikuuta 2022

Musakatsaus Vol. 3

Aivan superhuikeaa että kesä alkaa pikkuhiljaa olemaan täällä! Kesän alkaessa Lissu herää henkiin talviunen jälkeen. Lämmin sää on aivan kuin olisi jossain ihanassa fantasiamaailmassa. Tuli tänään tehtyä kävelyreissu Tampereen keskustaan ja laitoin luonnollisesti kuulokkeet korvaan ja nostalgisen, rakkaan mp3-soittimeni tulille. (Kyllä, käytän vieläkin ikivanhaa mp3-soitinta, ei saa kiusata!) Siinä kun hyvää musiikkia taas kuunteli, niin hoksasin että on tullut taas tarpeeksi hyviä biisejä musakatsausta varten. Oli tarkoitus tulla ratikalla takaisin Tammelaan, mutta eihän minulla ollutkaan nyssekorttia mukana niin tuli kuunneltua musiikkia myös koko matka kotiinpäin! Näitä reissuja tulee sään lämmetessä tehtyä koko ajan vain enemmän. 

Jäätelökausi tuli avattua tänään.

Nyt on luvassa muutamia mixtapeista bongattuja raitoja ja hieman jotain erilaistakin! Valkkasin taas perinteiset viisi biisiä tähän. Nämä ei ole missään tietyssä järjestyksessä, mutta toivottavasti maistuu!

Sean Tyas & Darren Porter - Relentless (Original Mix)


Tämä on tullut jo kertaalleen mainittua Sean Tyas -artikkelissa, mutta se nousi nyt uudestaan pinnalle, kun se tänään pärähti soimaan musalaitteistoon! Yksi kaikkien aikojen lempparitranceista! Piti pari kertaa laittaa pyörimään uudestaan alusta kun jäin niin koukkuun. Näytin varmaan vastaantulijoistakin onnelliselta, kun tämä yhdistyi superlämpimään kevätsäähän. Jotenkin tässä on tietynlaista badass-asennetta ja massiivista trancetunnelmaa. Loppupuolella mukaan tuleva vokaaliulina on aivan täydellinen kirsikka kakun päällä. Tähän tulee todellakin palattua säännöllisin väliajoin. Rakkaus!!

Trancen kanssa on nyt mennyt niin, että kuuntelen oikeastaan jo aiemmin hyväksi havaittuja biisejä omalta YouTubelistalta. Etsinnässä olisi täysin uusi lempparimixtape, joka olisi täynnä kovia tranceralleja. Jos teillä lukijoilla on ehdottaa jotain noin tunnin tai pitempään kestäviä kokoelmia niin linkatkaa! Nyt olisi mielentila juuri sellainen, että tekisi mieli etsiä uutta musiikkia! Tarkennettuna minulle maistuisi aika moderni materiaali. Jotain tosi jännää! Kiitos jo etukäteen.

Dougal & Gammer - Fire In The Sky


Sitten siirrytään happy hardcoren puolelle. Tämä löytyi sattumalta jostain mixtapesta, mutten kyllä yhtään muista, mistä tarkalleen. Joku mixcloudissa se oli. Biisi kun löytyi niin sehän pyöri parikin päivää loopilla nonstoppina! Piti keksiä jotain jonninjoutavaa tekemistä koneella (imgur/feissarimokat), että sai istua ruudun edessä kuuntelemassa tätä täysillä kuulokkeista. Toinen hyvä tekeminen on peli Bejeweled, minkä yleensä laitan taustalle pyörimään, kun kuuntelen esimerkiksi kokonaista albumia tai pitkää mixtapea. Suosittelen kokeilemaan! Huippuaddiktoiva peli. (Steamissa tällä hetkellä hurjassa alessa 1,24€!!!)

Happy hardcoresta kun puhutaan, niin on myös pakko mainostaa TULEVIA BILEITÄ Tampereen Mixeissä. Neonyat saapuvat kotikaupunkiin. Soittamassa muun muassa hyvä ystäväni Mättö Mättö Män, eli sinne siis kaikki kynnelle kykenevät. Minut siellä ainakin tapaa, jos uskaltaa morjenstaa! Näin ne bilehommat taas alkaa koronan hiipuessa. Pääsee kunnolla tassimaan!

Tekneek - I Need You


Tämä löytyi DJ Briskin vanhalta mixtapelta "Happy Hardcore Foundation Volume 2" vuodelta 1999! Latasin esityksen korvaamaan sitä, kun PC:n vaihtourakan jälkeen tajusin, että olin hukannut prosessin aikana minulle erittäin rakkaan Briskin mixtapen vuodelta 1994. Mixtape toimi erittäin hyvin hukatun mixtapen korvikkeena, mutta onneksi löysin sen vanhemman taas uudestaan ja nyt on kaikki hyvin ja minulla on kaksi loistavaa Briskin oldschool -pätkää! Tämä biisi on kyllä aivan huikea! Naisvokaalit toimivat, ja mukana on myös tuollaista ysärihöpötystä, mihin yleensä törmää eurodancessa. 

Mixtapeja kun kuuntelee useaan otteeseen niin muodostuu aina ne lempparipätkät. Tämä on yksi niistä. Ne on sellaisia, että kun lempparipätkän alkubiitit alkaa niin alkaa vähän hymyilemään silleen "JES nyt saa taas nauttia tästä erityisestä jutusta!" Ja parin minuutin ajan asiat ovat aivan loistavasti.

Sub Focus - Special Place


Pitkäaikainen lemppari drum and bassin joukossa. Tähän tuli nyt palattua, kun päätin alkaa opettelemaan itsekin dnb:n tekemistä! (Hyvä vai huono idea? Sen näkee varmaan lähitulevaisuudessa...) Tämä toimii vähän sellaisena esikuvana, että millaista materiaalia olisi huikea tehdä. Eihän omat kyvyt tällaiseen vielä pitkään aikaan riitä, mutta onpahan unelmoitavaa! On kyllä aivan tykki biisi. Sub Focus on muutenkin sellaista, että tulee varmaan hänen materiaaliaan tutkittua syvällisemminkin, että miten sitä junkkaa lähdetään ihan tyhjästä vääntämään! Aina saa haaveilla!

DnB valikoitui minun uudeksi genreksi, koska tiedän siitä kohtalaisen paljon ja nautin erityisesti siitä, kun pääsee klubille tanssimaan sen tahtiin. Saa pomppia kunnolla! Minun musiikista tulee varmaan aika synkkää dnb:tä, mutta saa nähdä miten tämä homma rupeaa oikeasti rullaamaan. Onneksi minulla on ystäviä, joilta voi saada tähän apua. Toivottakaa onnea!

Icona Pop - On A Roll


Loppuun sitten vielä aivan jotain muuta! Tämä on taas niitä biisejä, joita löytyy sattumalta komedialeffojen soundtrackilta! Nyt ei kyllä ole hajuakaan, mikä se leffa oli. Jotkut isot kotibileet siinä oli ja hurjasti juomista ja kommelluksia. (Uskokaa pois, googlettelin tätä kyllä...) Jos leffan aikana kuulee hyvää musiikkia, niin hyvä neuvo on ottaa ylös lyriikoita, mitä katsomisen aikana kuulee. On sitten helppo googlettaa, että mikä se hyvältä kuulostanut biisi oli! Onhan tämä perinteistä poppia, mutta jotain erityistä tässä minun mielestä on. Ei siihen ihmeitä tarvitse, että saa toimivan bilebiisin. Kyllä minä ainakin tällaisen tahtiin bilettäisin ja lujaa! 

***

Siinä viimeisimmät musiikit, mitä on tullut popitettua! Seuraavan katsauksen kasaaminen alkaa taas alusta. Nähdään puistoissa ja terasseilla, rakkaat lukijat! Liittykää myös joukkoon ihanaan Discordissa ja Facebookissa, ettei yhtään postausta mene ohi. Meillä on jo kasassa hieno porukka, johon aina mahtuu lisää ihmisiä. Hyvää tulevaa vappua ja kesää!

perjantai 8. huhtikuuta 2022

Top 10 Sinfoniset Elokuvat

Nyt olisi vuorossa hieman erilaista listaa, nimittäin tämä ei sisällä konemusiikkia lainkaan. Pitkään on ollut mietinnässä elokuvateemainen lista. Se sai Discordissa hienosti kannatusta, joten tässä tämä sitten olisi! Kun puhutaan leffasoundtrackeista niin onhan se aika laaja käsite. Ihmiset mainitsivat sellaisia kuin Kill Bill ja Blade Runner, mutta jotenkin oli pakko rajata homma tietynlaiseen genreen, jotta listan idea olisi selkeämpi. Jätin siis pois Vangelikset, muut konemusat ja railakkaat action-kohtaukset. Leffat ovat erästä sinfoniaorkestereiden parasta elinympäristöä. Tässäpä sitten käsittelemme nimenomaan sinfonista leffamusaa!

Monille tulisi tästä varmaan ensimmäisenä mieleen Sormusten herrat ja Star Warsit ynnä muut Pirates of the Caribbeanit ja Indiana Jonesit, mutta lähtökohtana nyt on välttää tällaisia kliseitä ja listata vain minulle kaikkein rakkaimmat soundtrack-hetket. Tottakai maailmassa on todella paljon hyviä soundtrackeja, mutta jotenkin onnistuin löytämään tasan kymmenen sellaista pätkää, joita on itse tullut luukutettua repeatilla useaankin otteeseen! Jännästi jokainen näistä raidoista edustaa aikalailla minun lempparileffoja, joiden tunnelmaa nämä sinfoniset teemat tukevat. Olen itseasiassa aika innoissani tämän kirjoittamisesta! Jotain erilaista näin pääsiäisen alla! Lähdetään siis katsastamaan, mitä olen listaan kasannut.

1. Signs 2002 / James Newton Howard


Ensimmäiseksi heti tällainen pläjäys. M. Night. Shyamalanin ohjaama Signs on kyllä omasta mielestä yksi parhaista kauhuleffoista. Tämä pätkä sijoittuu aivan leffan loppuun, jossa on hurja vesilasitaistelu alienin kanssa ja yleisö jännittää, miten astmaatikkopojalle käy. Tämän soundtrackin kolmeen nuottiin pohjautuva pääteema on yksinkertaisuudessaan aika toimiva, ja tämä musiikki kehittyy hurjasta jännitysnäytelmästä onnelliseen loppuun. Videossa on yhdistetty samannimisen raidan kaksi osaa. Jälkimmäistä olen kuunnellut itse enemmän, mutta kun tällainen yhdistelmä kerta löytyi, niin samahan se oli laittaa teille enemmän herkkua kuunneltavaksi! Minun mielestä tämä avaa listan hienosti. Toivottavasti tekin tykkäätte.

2. Unbreakable 2000 + Split 2016 / James Newton Howard + West Dylan Thordson


Jatketaan Shyamalanin meiningeissä. Tämä on tällainen tuplalistaus, koska sattumoisin törmäsin tällaiseen videoon, jossa kahden huikean hienon leffan teemat on yhdistetty upeasti! Unbreakable on elokuva, jossa on superhyvis, kun taas Split kertoo superpahiksesta. Kolmas leffa on tähän sarjaan tehty, mutta se oli kyllä aika surkea "huipennus" pitkään kehitteellä olleelle trilogialle. Tässä biisissä on mathavaa voimaa ja tunnelmaa. Molemmissa leffoissa on niin hienoja hetkiä. Se, kun Unbreakablen päähenkilö tajuaa olevansa enemmän kuin tavallinen vartija, ja kun Splitin monipersoonaisen pahiksen maailma avautuu muille elokuvan lopussa. Kuuleehan sen musiikistakin: Unbreakablen teema on paljon sankarillisempi kuin Splitin! Shyamalan on siitä omituinen ohjaaja, että hänen leffansa ovat yleensä aivan huikeita tai sitten pelkkää kuraa. Mutta juuri tällaiset soundtrackit tukevat erinomaisesti sitä, kun elokuva on erittäin onnistunut! Varmasti on tulossa vielä monta hyvää elokuvaa ohjaajalta. Niitä jäämme odottamaan.

3. American Beauty 1999 / Thomas Newman


Varmaan yksi listan legendaarisimmista elokuvista. Tämä on saanut IMDB:ssä hurjat 8,4/10 tähteä, mikä on aika paljon! Leffan soundtrack on hyvin tunnistettava, sillä sen muutama paljon käytetty pianoteema jäävät kyllä kuulijan mieleen. Elokuvassa käsitellään sitä, miten paljon erilaisia kauniita asioita maailmassa on, kunhan niitä vain osaa etsiä. Olkoon se sitten teini-ikäisen tyttären paras ystävä tai tuulessa leijuva muovikassi. Varsinkin leffan loppupuolen synkkä vesisade ja monen eri hahmon elämänmuutos ovat niitä ihania elementtejä, jotka tekevät tästä leffasta erityisen. Toinen kaunis pätkä on "Angela Undress", joka on ehkä vieläkin tunnetumpi pianopimputus. Valitsin videoksi kuitenkin vähän monipuolisemman biisin. Molemmat hyviä! Jotenkin myös näen tämän musiikin erittäinen perinteisenä amerikkalaisena musiikkina, en tiedä miksi. Mutta tokihan se passaa leffan ideaankin hyvin! Kaikenkaikkiaan onnistuneita tunnelmanluojia koko soundtrack täynnä. 

4. The Ring 2002 / Hans Zimmer


The Ring on siitä jännä elokuva, että se oli ensin minun suosikkikauhu koko maailmassa, mutta sitten siitä kehittyi yksi kaikkien aikojen lempparileffoista genreistä välittämättä. (Menee helposti Top 3:een minulla.) On se vaan kaunis teos! Soundtrackista löytyi tällainen suite, jossa käydään läpi koko elokuvan kaikki teemat. Hyvä valinta siis tällaiseen listaan. Leffa on visuaalisesti ihana. Siinä käytetään vähän siniseen/vihreään viittaavaa värimaailmaa korostamaan aavemaista tarinaa. Tykkään erityisesti siitä, miten leffassa ei ole käytetty liikaa kliseisiä säikytyskohtauksia, vaan kauhuelementit ovat enemmänkin suuren pelottavan mysteerin ratkomista. Mahtipontiset sellosaundit ja kylmäävät viulut toimivat erinomaisesti musiikissa! Soundtrackissa käydään läpi uusien vihjeiden löytämisen hurmio ja taistelu aikaa vastaan. Tilaa on myös hurjillekin kohtauksille. Kyllä se kauhukin voi ajoittain olla erinomaista!

5. A Cure For Wellness 2016 / Benjamin Wallfisch


Sitten yksi erikoisimmista elokuvista, joihin olen viimeaikoina törmännyt. Leffa löytyi sattumalta Netflixistä ja jäi samantien mieleen todella hyvänä. (Harkitsen jopa DVD:n hankkimista.) Onneksi näitä hyviäkin sattumia välillä käy! Silloin harvoin kun jaksaa täysin uusia elokuvia selata. Yksi leffan olennaisimmista elementeistä on aavemainen soundtrack, jossa tämä valssiteema on isossa osassa. Tässä käsitellään sitä mysteeriä, joka nuori tyttö Hannah on, ja miten tämä liittyy mystiseen  kylpylähoitolaan, josta kukaan ei ilmeisesti koskaan halua lähteä pois. Jos et ole tätä vielä katsonut niin katso ihmeessä! Tällaisia valssiteemoja on maailmassa varmaan miljoona, mutta silti tämä toimii erinomaisesti lapsenomaisen lauluäänen ja aaltoilevien jousien takia. Ja tottakai piano sopii aina tällaiseen materiaaliin. Jokatapauksessa erikoinen yhdistelmä elokuvataidetta ja musiikkia.

6. Atlantis 2001 / James Newton Howard


Listan keskivaiheilla vaihdamme fokuksen animaatioon. Vuorossa on taas herra Howardin mahtavaa taidetta! Atlantis on hyvä leffa muutenkin, mutta tällainen sinfoninen mahtipontisuus tuo siihen vielä enemmän eeppisyyttä. Kohtauksessa Atlantiksen prinsessa Kida kohtaa "elävän" mahtikristallin ja muuttuu itse kristallinomaiseksi valtavan vesialtaan yläpuolella. Kohtaus on mielestäni hyvin erityinen ja kaunis! Tätä on tullut luukutettua taustalla, kun olen lukenut artikkeleita kaikenlaisista mysteereistä (erityisesti Voynichin käsikirjoituksesta), joten liitän sen nyt niihin. Mikä ei tietenkään ole huono asia! Tämän tunnelma sopii aivan mahtavasti selvittämättömiin mysteereihin! Biisissä on myös ihania "atlantislaisia" elementtejä, kuten erilaisia kellomaisia saundeja ja eksoottista vokaalia. Osasta biisiä löydän myös Mahlerin tuotantoon viittauksia... Osaako joku Mahlerin tunteva olla samaa mieltä? Epävarmassa tilanteessa lainaa aina musikaaliselta nerolta. Hieno pieni pätkä!

7. The Land Before Time 1988 / James Horner


Mielestäni James Horner oli yksi maailman nerokkaimmista leffasäveltäjistä. ( Harmillisesti hän kuoli vuonna 2015.) Varsinkin sellaiseen tunnelmaan, mitä pari seuraavaa listakohdetta edustaa. The Land Before Time oli aika kova juttu silloin kun olin itse aivan pieni. Pikkutassu (Littlefoot) joutuu löytämään sisältään rohkeutta lähteä suurelle matkalle hänen äitinsä kuoltua. Mielestäni videon musiikki käsittelee hienosti sitä. Matkalla löytyy myös uusia ystäviä, jotka vallankumouksellisesti liittyvät yhteen dinosauruslajista riippumatta. Tässä musiikissa on sitä lämpöä, mitä hahmot antavat toisilleen läpi suuren matkan. Horner on myös tehnyt musiikin leffaan A Beautiful Mind, jota joskus aikoinaan kuuntelin paljonkin, mutta nykyään liitän sen liian voimakkaasti huonoihin aikoihin, joten en sisällyttänyt sitä tähän listaan. Onneksi näitä Horner-leffoja on olemassa paljon! Niihin tulee palattua aina säännöllisesti!

8. An American Tail 1986 / James Horner


Elokuvan alkuteema! Viulu on yksin maailmassa, aivan kuten pikku Fievel, joka erkanee perheestään matkalla Amerikkaan, muttei koskaan anna periksi seikkailunsa aikana. Jälleen kerran huikea taidonnäyte Hornerilta. Tämä on yksi lempparianimaatioistani! Leffassa on myös useampi aivan ihana laulu, jotka ovat ainakin omasta mielestäni aika nerokkaita! Toinen hyvä sinfoninen pätkä sijoittuu amerikanlaivalle, jota valtava myrsky riepottelee, LINKKI. Jotenkin Horner osaa kasata musiikin useasta eri teemasta ja elementistä, mutta kaikki toimii aina hienosti yhteen. On jännittävää ja surullista miltei yhtä aikaa, mutta silti lopputulos on toimiva! Alkuteeman viulumelodia on elokuvassa aivan erityinen, sillä Fievelin isä soitti sitä omalla viulullaan, ja siitä tulee Fievelin turva, kun hän etsii perhettään keskellä suurta kaupunkia. Jostain kuuluu aina viulu, mutta onko se loppujen lopuksi koskaan hänen isänsä? Katsokaa leffa, niin tiedätte.

9. V For Vendetta 2005 / Dario Marianelli


"God is in the rain." Huikea leffa, huikea soundtrack. Päällimmäisenä (Tsaikovskin 1812 Overturen jälkeen) minulle kuitenkin jäi mieleen tämä yksi pätkä keskeltä elokuvaa! Päähenkilön suunnattoman koettelemuksen jälkeen hän on kuin uudelleen syntynyt, mitä tämä raita edustaa. Rakastan tätä kohtausta niin paljon, että oli pakko tehdä tästä OMA REMIX. Jotenkin koko soundtrackista elokuvan liäsksi huokuu vallankumouksellisuus, muuttuvat ajat ja kansan voima vaikeina aikoina. Pari kertaa olen luukuttanut tästä myös EXTENDED VERSIOTA. kun en ole muuten saanut tarpeekseni tästä yksinkertaisuudesaan loistavasta teemasta. Ei siihen paljon sointuja tai muuta tarvita, että saa toimivaa musiikkia. Myös minimalistiset gongit ja ripaus sähkökitarasaundia lisäävät tunnelmaa kappaleeseen. Hienoa työtä Marianellilta!

10. The Abyss 1989 / Alan Silvestri


Loppuun tällaista toiveikasta ja eeppistä musiikkia! Jos pitäisi yksi elokuva valita kaikkien joukosta, niin suosikkini olisi ehdottomasti The Abyss. Itseasiassa suunnittelin tätä listaa jo eilen, ja päivän päätteeksi päätin katsoa leffan taas. Ihanaa oli! Cameronin ohjaama leffa on ehkä vähän unohtunut Titaniccien ja Avatarien jalkoihin, mutta itselle se on aina hyvin erityinen elokuva. Loppuakohden scifiksi muuttuva juoni takertuu kauniisti soundtrackiin. Upeat kuorovokaalit kertovat ihanasti siitä, mitä ultimaalisessa syvyydessä voikaan asua. Tähän videoon sisältyy myös rakkauden teema. Rakkautta on parin päähenkilön välillä ja myös opetuksena vesialieneiden ja ihmiskunnan kesken. Kaiken sodan ja julmuuden keskellä on myös hyvää, ja sitä kannattaa korostaa! Kaikenkaikkiaan aliarvostettu leffa, jossa todella kaunista musiikia ja tarinaa.

***

Siinä huhtikuinen lista! Olen tähän todella tyytyväinen ja toivonkin, että jakaisitte tätä ahkerasti mikäli tykkäsitte! En aio tätä nyt jakaa konemusiikkiryhmissä koska ilmiselvästi tästä puuttuu konemusiikki kokonaan... Tätä oli tosi erityistä tehdä, ja sain jakaa vähän omaa maailmaani teille lukijoille! Olen todella ahkera elokuvien katsoja, enkä koe itseäni myöskään leffaelitistiksi. Minulle kelpaa kaikki vakavista klassikoista aina romanttisiin komedioihin. Mutta muusikkona soundtrackit ovat erittäin isossa osassa elokuvaelämystä. 

Keskustelu jatkuu:

Ja kuten aina, otan mielelläni tekstiehdotuksia vastaan! Teen mielelläni listoja, artikkeleita ja haastatteluja. Myös levyarvostelut ovat lähellä sydäntäni. Lissu kiittää ja kumartaa ja alkaa valmistautua kevääseen.