perjantai 31. elokuuta 2018

Bart Claessen / Barthezz - liikettä ja valoa

Mitä?
Jykevää musiikkia klubbaajien mieleen.

Hype:
Vielä ehtii julkaista yhden blogitekstin ennen syyskuuta! Syksy on alkanut oikein hyvin Chillout-listan ja uuden musiikkituttavuuden kanssa. Tämän tekstin aiheen löysin tutkimalla syvään ja tarkasti omaa trancelistaani YouTubessa. Jorn van Deynhovenit ja Orjan Nilsenit on jo käyty läpi aiemmissa hypetyksissä, ja tänään onkin luvassa jotain erityistä.

Bart Claessen on Alankomaista kotoisin oleva tuottaja/DJ, joka tunnetaan oikean nimensä lisäksi nimellä Barthezz. Tutustuin Claesseniin yhden ainokaisen remixin kautta. (Linkki löytyy myöhemmin Top3 -osiosta!) Tyypilliseen tapaan ihastuin tuotokseen heti, mutta vasta tänään päätin tutkia artistia tarkemmin. En muista yhtään, mistä tuon maagisen remixin alunperin löysin, mutta suosikkilistalleni se oli kuitenkin päätynyt. Olen sitä jo jakanut facessa ja Discordissa, ja ilmeisesti se on maistunut muillekkin trancen ystäville!

Tänään sainkin playlistilleni paljon materiaalia, kun tutkin Claessenin tuotantoa Tubessa. Käytin artistin tutkimiseen valehtelematta puoli päivää, jotta saisin hyvän kuvan herran tuotannosta. Claessenilla on muutama kaunis laulukin, joiden tähtinä ovat muun muassa Susana ja Denise Rivera. Supportia Claessen on saanut monilta tunnetuilta artisteilta, ja hän työskenteleekin Anjunabeatsin alaisuudessa.

Claessenin genre onkin kinkkinen juttu. Hän on saanut vaikutteita electronicasta, electrohousesta, trancesta ja vaikka mistä muusta. Tyyliin kuuluu voimakkaita bassosaundeja, pippurista kickiä ja kuulokkeita raastavaa leadia. Suurin osa biiseistä on juurikin tätä eeppistä ja massiivista klubisaundia, mutta mukaan mahtuu myös monenmoista muuta musiikkia.

Vanhemmat herran biisit ovat muodostuneet klassikoiksi, kun taas uudet ovat nykyaikaista fuusiota, joka vetoaa klubbaajiin. Biiseihin oli helppo tällaisen uuden kuulijan tutustua, sillä ne ovat suurimmaksi osaksi 3-5min pituisia ralleja. Kuulokkeista kun kuuntelee, niin mehukkaat bassot eivät mene sivu suun. Tästä artistista haluaa saada kaiken mahdollisen irti!

Claessen saisi tulla Suomeenkin, sillä voin vain kuvitella, miten eeppiseltä hänen tuotantonsa kuulostaisi livenä. Täytyy siis pitää tarkasti silmällä tulevia tapahtumia! Yhteenvetona voisi sanoa, että Claessenin saundi on hyvin vaihtelevaa. Biisit ovat omalla tavallaan hyviä, eikä niitä voi vertailla keskenään. Top3:een yritin saada mahdollisimman laajan kattauksen tyylejä... Niin monta, kuin kolmen biisin listaan nyt voi mahtuakkaan. Tässä siis omat valintani!

TOP3:

Barthezz - On The Move

Tämä on vuodelta 2001. Aivan mahtava pikku kappale! Tällaista saundia Claessen teki vuosituhannen vaihteessa, eikä samankaltaista ole uusimmissa biiseissä laisinkaan. Tämä jää päähän soimaan takuuvarmasti. On The Move on ehkäpä artistin tunnetuin kappale.

Bart Claessen - Wolf Dance

Tällaista settiä Claessenin uudet biisit ovat. Mahtipontisia, kutkuttelevia ja massiivisiin droppeihin nojautuvia. Susitanssi jäi monesta samankaltaisesta parhaiten mieleen. Claessenin YouTube -kanava on täynnä samantyylisiä biisejä, joten kannattaa käydä tutustumassa, mikäli tämä miellyttää!

Bart Claessen - Hartseer

Hartseer on klassisempi trancekappale. Varsin kaunis sointukulku alkaa kunnolla vasta puolessa välissä. Hartseer tarkoittaa käsittääkseni sydänsuruja, mikä sopii hyvin biisin surumieliseen melodiaan. Tästä biisistä tehty remix on se, mistä mainitsin artikkelin alussa! Linkki loistavaan kipaleeseen löytyy TÄSTÄ. Aivan uskomattoman hyvä ralli on muodostunut yhdeksi kaikkien aikojen suosikkitrancebiiseistäni!

My Raven syksyn hypetyksiä on tulossa lisää syyskuun puolella. Muutamia haastatteluja on luvassa, kuin myös listoja ja muita artikkeleja! Älkää unohtako käydä tykkäämässä blogin FACEBOOK-SIVUSTA, sillä siellä onkin jännät paikat. 90 tykkääjän raja on menossa rikki! Ja kuten aina, keskustelu jatkuu facessa, irkissä ja discordissa. Mikäli saat hyvän idean tekstille, oli se sitten haastattelu tai uuden biisin hypetys, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä! Hyvää viikonloppua!

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Top 10 Chillout

Nyt poikkean hieman trancen ja muun menevän musiikin tieltä. Luvassa on rauhallisia sadepäiviä, pimeitä talvihetkiä ja syksyn uneen keinuttavia tuulenpuuskia. Tässä minun Top 10 Chillout -listani, jonka olen kasannut vuosien saatossa kasvaneen musiikkikansioni uumenista! Toivottavasti nautitte näistä yhtä paljon, kuin minä itse.

Chillout on genre, johon tulee aina silloin tällöin palattua muun musiikin lomasta. Se passaa erinomaisesti vaikkapa opiskelujen tai lukemisen taustalle. (Itse tykkään kuunnella sitä samalla, kun pelaan Bejeweled 3... Varsin koukuttava peli, täytyy myöntää... ) Yritin sisällyttää tähän listaan monia erityylisiä kappaleita, jotka jollain tapaa voi luokitella chilloutiksi. En siis ollut täysin puristi, kun tätä kirjotin. Mutta tässä ne kuitenkin ovat:

1. Boards of Canada - Turquoise Hexagon Sun


Ensimmäisenä esittelen yhden ehdottomista suosikeistani! Tämä on jollain tapaa tunnelmallisen seksikäs kappale. Pehmeät kellomaiset saundit ja syvä basso luovat erikoisen mutta ihanan ääniympäristön. Myös video on katsomisen arvoinen. Ja mikäli ette vielä tienneet, niin Boards of Canada on ehdottomasti isoin chillout-nimi, jonka biisejä minulla on myös koneella useita! Nauttikaa!

2. Ulrich Schnauss - Molfsee


Tämä on yksi vanhoista lemppareistani. Alun sateenropinat ja kummittelevat äänet tekevät tästä kappaleesta täydellisen syysillan nautinnon. Schnaussilta olisi ollut montakin potentiaalista listalaista, mutta tämä on itselleni niistä rakkain. En edes muista, mistä tämän alunperin löysin, mutta jotenkin se (onneksi) päätyi tietokoneeni musiikkikansioon. Hyvin kaunista kuunneltavaa!

3. Cardamar - The Recluse Melody


Yksi näteimmistä melodioista, joihin olen törmännyt. Kaikuva pianopimputus ja raikas hi-hat-kikkailu saavat kuuntelemaan tätä kerta toisensa jälkeen. Kuten moniin muihinkin listan biiseihin, niin myös tähän tutustuin monia vuosia sitten. Bongasin sen alunperin chillout-nettiradiokanavalta! Muistan kuunnelleeni tätä repeatilla tunteja kerrallaan, sillä niin suuren vaikutuksen se minuun aikoinaan teki.

4. Double Helix (LHF) - Voyages


Sitten hieman erikoisempaa valintaa. Tämän kappaleen bongasin bassoradiosta. Kuuntelin kanavaa samalla, kun maalasin puisia tuoleja Tampereen asunnossa vuonna nakki ja muusi. LotR-samplet jäivät tiukasti mieleen, ja olihan tämän nimi pakko kaivaa bassoradion sivuilta! Monesti tällaiset samplaamiset eivät toimi, mutta tällä kertaa ne sopivat biisin tunnelmaan oikein loistavasti. Typerästi se tuolien maalaus tulee ensimmäisenä tästä mieleen... Niin ne muistot ja musiikit monesti yhdistyvät.

5. Myst V Soundtrack - Tahgira Ice Fields


Ja sitte astetta vielä erikoisempaan! Tämä kaunis teos on pelistä Myst V. Jäinen maailma, jossa on salaperäisiä rakennuksia, siltoja ja muuta ihmeteltävää sopii kappaleen taustaksi. Rakastuin kappaleeseen heti pelatessani. Jotenkin tästä tulee mieleen oma yksityinen turvapaikkani. Tätä kuunnellessa on turvassa maailman harmeilta! Kuuntelin tätä synkässä makuuhuoneessa, jossa ainoa valon lähde oli UV-lamppu. Silloin tunsin oloni hyväksi.

6. Lana Del Rey - Ride (Sohn Remix)


Seuraavaksi listan ensimmäinen laulun tapainen. Alkuperäinenkin on nerokas kappale, mutta SOHN:n remix sopii tämän listaan tunnelmaan paremmin. SOHN on artisti, johon tutustuin kaivelemalla YouTuben uumenia hyvien chillout-artistien toivossa. Lana nyt ei esittelyjä kaipaakkaan. Joka tapauksessa toimiva yhdistelmä artisteja!

7. Velvet Acid Christ - Ghost In The Circuit


Velvet Acid Christ tekee yleensä cyberpunk-henkistä industrialia. Tämä on kuitenkin oma suosikkini artistilta, sillä se on niin erilainen verrattuna muihin kappaleisiin! Biisin nimi kertookin jo paljon: Aavemainen tunnelmaltaan, mutta scifi tarkoitukseltaan. Varsin yksinkertainen ja paljon käytetty sointukulku ei ole haitaksi, sillä biisi on muuten niin loistavasti tehty.

8. Amon Tobin - At The End Of The Day


En ole ihan varma, onko tämä chillouttia vai electronicaa, mutta varmasti yksi listan tunnetuimmista biiseistä! Halusin jokatapauksessa tämän listalle. Amon Tobinhan on varsinainen legenda konemusiikkipiireissä. Sovitaan näin hiljaa, että tämä käy chilloutista, eikö niin?

9. Tim Story - Her Cathedral


Ehkäpä listan kaunein kappale. Pianosoolo mestari Tim Storyn tuotannosta! Tämänkin bongasin muistaakseni chilloutradiosta, ja se jäi samantien mieleen. Olen saattaanut kyllä linkata tämän aiemminkin blogissa, mutta kyllä se ansaitsee tulla toistekin mainituksi. Ajatuksella käytetyt taustasaundit saavat ihon kananlihalle. Tässä biisissä on kaikki olennainen, eikä mitään ylimääräistä.

10. Biosphere - Startoucher


Jätin tämän tahallaan viimeiseksi. Uskomattoman aistikas ja syvähenkinen kappale vie matkalle universumin rajaa kohti. Videokin kertoo kaiken! Alati avaruutta kuuntelevat radioteleskoopit ovat mielestäni niin kauniita ja symbolisia. Varsin minimalistinen Startoucher on jäänyt syvälle sieluuni eräänä parhaista chillout-kappaleista. Toivottavasti saatte saman fiiliksen tästä, kuin minä!

Siinäpä tämänkertainen lista! Toiveita tulevista aiheista saa esittää vaikkapa täällä kommenteissa, facebookissa tai discordissa! Ottakaa rohkeasti yhteyttä, mikäli haluatte ikioman haastattelun tai biisiarvostelun uudesta tuotannosta. 

FACEBOOKISSA on nyt muutenkin jännät paikat, kun 90 tykkääjän raja on menossa rikki. Käykää siis ihmeessä tykkäämässä sivusta, jotta saataisiin tämä kunnia! Kiitos ja hyvää alkusyksyä kaikille lukijoille!

sunnuntai 5. elokuuta 2018

My Rave 100 x Hype

Nyt on juhlahypen aika! Vähän aikaa sitten julkaisin My Raven sadannen tekstin. Pitkä taival on takana, ja vielä pitempi edessä. Paljon on tapahtunut elämässä näiden vuosien takana, mutta My Rave on pysynyt (lähes) aina mukana meiningissä. 
Kiitos rakkaalle siskolleni logon suunnittelusta!

Blogin historiasta sen verran, että aloitin hommat vuonna 2011 kirjoituksella silloisesta suosikkitapahtumastani Tuesday Divesta. Asuin silloin Tampereella ja opiskelin konservatoriolla lyömäsoittimien soittamista. Opiskelut ovat loppuneet ajat sitten, mutta rakkaus musiikkiin on pysynyt. Klassinen musiikki on toki pysynyt taustalla, mutta konemusiikki on vuosi vuodelta tärkeämmässä roolissa elämässäni. Tällä hetkellä toimin molempien tyylien kanssa. Menossa on muutamakin klassinen projekti, mutta myös konemusaa on tekeillä! 

Blogi alkoi bileraporteilla, mutta siirryin sittemmin muutaman vuoden tauon jälkeen hypettämään artisteja ja biisejä haastattelujen ja arvostelujen muodossa. (Tauko johtui terveydellisistä syistä, mutta nyt kaikki on taas OK!) Välissä muutin Jyväskylään opiskelupaikan perässä. Täälläkin on ollut ihan kivaa, mutta mainittakoon nyt, että aion muuttaa takaisin Tampereelle vielä tämän vuoden puolella. Kivaa päästä näkemään vanhoja reiviystäviä!

Vuosien saatossa on blogiin kerääntynyt aikamoinen kokoelma listoja, artikkeleita ja haastatteluja. Artikkeleita on jo sen verran, että päätin järjestää ne aakkosjärjestykseen tuossa eräs päivä. Tein myös diilin Suomen uusimman ja hienoimman radiosivuston DigitalBeats.fi:n kanssa! Minun tekstejä löytynee myös sieltä silloin tällöin. Viimeaikoina olen myös jakanut blogiani lukuisille fb-sivustoille, joista olen saanut hienosti lisää katselukertoja! Tämä tässä hommassa on niin hienoa. Artistit saavat mainostusta, ja minä lukijoita. Parempaa harrastusta ei voi keksiä.

Sadatta hypeä juhlittiin perjantaina 3.8.2018 Tampereella! Tapasimme pienen porukan kanssa paikallisesssa suosikkimestassa Bar K:ssa, jossa tuli tavattua rakkaita ihmisiä, kuten Leenaa. Muitakin paikan päälle lopulta saapui, joten siirryimme korttelin toiselle puolelle Club Sporaan, jossa oli huikeaa meininkiä tarjolla. Vietimme hieman aikaa myös kummallisella poppipuolella, jonka musiikkitarjonta oli aika juustoista, eikä väkeä ollut kovin paljon. Siellä kuitenkin pystyi jutustelemaan paremmin. Loppuillan vietimme kuitenkin varsinaisen tapahtuman puolella, jossa soittivat muun muassa Tremont ja Meke! Setti oli aika huikeaa. (Erityisesti mainitsen Meken soittaman Forever Youngin.) Kiitokset kaikille soittajille.

Mukana Sporassa olivat J-Gear, Ville, Pipsa, JP, Jipa ja muut morjenstelijat. Alunperin oli tarkoitus ottaa paljon kuvia tätä tekstiä varten, mutta unohdin koko homman täysin. Vietimme klubilla koko yön kymmenestä valomerkkiin. Siitä sitten syömään heseen, jossa sain reissun ainoalle (valkoiselle) hameelle kauniin oranssin kastiketahran. Noh... Reissussa rähjääntyy! Seuraava päivä menikin sitten aikalailla koomatessa, ja junassa pakenin paikaltani ravintolavaunuun juomaan fantaa.

Tampereenreissu oli oikein onnistunut! Olin odottanut sitä jo kauan, ja hauskaa oli. Pääsin näkemään sukulaisia ja rakkaita ystäviä. Tämä täytyy ehdottomasti ottaa uusiksi vielä syksyn aikana. Tässä vielä hieman raiskattua Alphavilleä, ettei teksti olisi täysin musiikiton.



Loppuun vielä kliseiset loppusanat. Kiitos kovasti kaikille lukijoille ja tukijoille! My Raven legenda on vasta alussa. Kannattaa tykätä blogin fb-sivusta, jottei yksikään uusi teksti jää lukematta. Mainostan vielä myös meidän hienoa Discord-kanavaa, jonka linkki löytyy sivupalkista. Sinne kaivataan kipeästi lisää juttelijoita ja musiikkilinkkejä! Tervetuloa!

Hyvää loppukesää ja ihania hellesäitä toivottaa Lissu.