Tampere - Clubbed To Death

Tässä artikkelissa lähden muistojen matkaan, kun kirjoitan minulle rakkaista Tampereen klubeista, jotka ovat lopettaneet jo vuosia sitten. Asuin Tampereella useamman vuoden ja sain sieltä lukemattomia kokemuksia erilaisista klubeista ja menomestoista. (Tästä todisteena melkeinpä koko blogin sisältö.) Valitsin kirjotuksen aiheeksi viisi klubia, joissa olen aikoinaan viettänyt paljonkin aikaa. Klubit eivät ole missään tietyssä järjestyksessä. Pahoittelen myös tarkkojen vuosilukujen puuttumista, sillä en voi millään muistaa, milloin tekstin klubit aloittivat tai lopettivat. Mutta aloitetaanpa...

Out Of Juice

Tämä oli yksi ensimmäisistä yökerhoista, joissa kävin. (Ensimmäiset olivat Haapaveden Tähtipyörä ja Oulun Hevimesta.) Klubi mainosti itseään erittäinkin halvoilla hinnoilla. Muistan muutaman kerran, kun lähdimme kaveriporukan kanssa baanalle, ja tähtäimessä oli Out Of Juice. Oli pakkasyö, ja jono paikalle oli valtava. Halvat juomat kuitenkin houkuttelivat, joten päätimme seisoa kylmässä odottelemassa sisäänpääsyä. Hanatuotteet maksoivat 1€/tuoppi, ja shotit ynnä muut olivat samassa hintaluokassa. Jokainen ryhmän jäsen kävi vuorotellen hakemassa tarjotinkaupalla juotavaa jaettavaksi. Muutama haki myös absinttia, joka muistaakseni oli hieman kalliimpaa (8€/shotti). Voitte kuvitella miten ilta päättyi. Tanssilattialla riehuimme koko porukan kanssa DJ Kimikin tahtiin, joka oli ensimmäinen tamperelainen DJ, jonka livenä näin. 

Seuraava aamu oli, noh... Sanottakoon, että Koivistonkylän pizzeria Koikkarin antimet eivät ole koskaan maistuneet paremmalta.

Out Of Juice avattiin vuonna 2008 - samana vuonna, kun muutin itse Tampereelle silloisen poikaystäväni kanssa. Parin vuoden päästä se kuitenkin lopetettiin, mutta olihan se hauskaa niin kauan, kun sitä kesti! Tamperelaiset, laittakaapa kommenttia... Onko Out Of Juicen tilalla nykyään mitään?

Volume

Aah... Rakas Volume. Paikka avattiin (käsittääkseni) vuonna 2010, jolloin ensimmäistä kertaa kävin siellä ihan yksinäni. Rakastuin paikkaan ensi silmäyksellä ja suosittelin sitä kavereillekin. Klubi oli erikoistunut konemusiikkiin, ja siellä järjestettiin lukemattomia dnb/psyke/mitälie -kekkereitä. Volumesta tuli hyvin äkkiä suosikkimestani, ja ravasimme siellä eri porukoiden kanssa melkein viikoittain. Joka kerta maksoimme vitosen sisään ja menimme suoraan baarille tilaamaan fisun + siiderin. Matkalla Volumeen kuuntelimme aina saman biisin. The Prodigy - Warriors Dance. Biisin kuunteleminen vie minut suoraan muistoihin. Koko artikkelin kaikista klubeista ikävöin Volumea eniten.

Erityisesti muistan drum'n'bass -iltamat, jolloin tanssilattia oli täynnä taitavasti x-steppaavia bilekansalaisia. Mieleeni ovat myös jääneet psykebileet, jolloin paikka oli laitettu hienoon kuntoon UV-valotaideteoksilla ja muulla roinalla. Klubin viimeisenä vuonna siellä myös järjestettiin Tuesday Dive -bileitä, jotka siirtyivät Volumeen Groove Bar & Cellarista (, josta tekstiä seuraavaksi...) Volume oli muutenkin ainutlaatuinen tunnelmaltaan. Muistan ikuisesti hassut apinatapetit seinillä ja legendaarisen Blasteroid-pelikoneen, jota oli pakko pelata joka kerta. Esiintyjistä Volumessa tutustuin Rico Tubbsiin ja Wispyyn.

Volumen tarina loppui Mute -nimisiin bileisiin, mihin kokoontui Volumen kanta-asiakkaiden lisäksi iso kasa paikalla soittaneista DJ:stä. Pukeuduimme silloin kavereiden kanssa mustiin. Muistoksi minulle jäi iso kasa ihania bileitä ja Volumen ystävä-kortti, jolla pääsin aikoinaan ilmaiseksi sisään. Loppuvaiheessa klubilla ei tosiaankaan ollut yhtään ketään. Tällainen klubi pitäisi avata uudestaan sekä Tampereelle, että Jyväskylään! (Ihan vain, että minäkin pääsisin useammin käymään.) RIP Volume.

Groove Bar & Cellar

Kaksi sanaa: Tuesday Dive.

Ensimmäiset bileet, mistä blogiini kirjoitin. Teksti oli toki lyhyt verrattuna uusimpiin, mutta siitä kaikki alkoi. Grooven yläkerta ja kellari olivat minulle niin rakkaita paikkoja, että kävin siellä oikeastaan joka tiistai, yksin tai porukassa. Sain sieltä monia uusia ystäviä, kuten Tampereen Futuristicsin tyyppejä ja muita kanssareivaajia. Bileissä soi teknon ja lounge-musan lisäksi psykeä, joka nostatti tunnelman kattoon aina ennen valomerkkiä. Joskus paikanpäältä sai myös salaattia, joka oli ihana lisä yöhön.

Jossain vaiheessa Grooven kellari ja Club10 (, josta tekstiä seuraavaksi) yhdistyivät yhdeksi isoksi kellariksi, jonka välillä oli auki oleva ovi. Tämä toi lisää monipuolisuutta kummankin klubin iltoihin. Nykyään Grooven paikalla on Roska, joka on myös persoonallinen pikku baari. Tuesday Diven tilalle on tullut aikojen saatossa monia samankaltaisia keskellä viikkoa olevia pikkutapahtumia, joissa Tampereen aikoina rakastin käydä. Kiitos niistä kuuluu Futuristicsille.

Club10

Täällä tuli vietettyä monenmoiset kekkerit läpi vuosien! Klubi oli monipuolinen paikka, sillä siellä oli viinikellarin ja bistron (?) lisäksi karaokepuoli, josta joinakin iltoina pääsi myös Grooven kellariin. Mieleenpainuvimmat muistot ovat Spinnin teknokekkereistä ja ystäväni Meken keikasta, jolloin hän soitti RMB:n Springin. En tiedä, miksi mieleeni on jäänyt sellainen yksityiskohta, mutta olipahan silloin hauskaa tanssia!

Muistan klubin valtaisan muhkeiden nahkapenkkien lisäksi tanssilattian, joka välkkyi eri väreissä musiikin pauhatessa. Joidenkin mielestä lattia oli mauton, mutta minun mielestäni se oli oikein kiva. Lattia oli kylläkin aika pieni verrattuna tanssijoiden määrään, joka tiettyinä iltoina oli hyvinkin suuri. Klubilla tilasin yleensä vodkan karpalolla tai lasin viiniä, joka oli klubin erikoisuus. Päiväsaikaan se nimittäin (tietääkseni) toimi ruokapaikkana, jossa en tosin koskaan käynyt.

Monien kavereitteni mielestä Club10 oli Tampereen paras klubi. Se ei ollut liian iso, eikä liian pieni. Se oli kuin lounge-tyyppinen ravintola, jossa sattui soimaan konemusiikki. Vastaavaa paikkaa ei ole tullut vastaan.

Senssi

Tämä on artikkelin paikoista varmasti tunnetuin ja suosituin. Senssi on ollut Tampereella muutamassakin paikassa, mutta itse kävin siellä, kun se oli lähellä Pyynikin uimahallia. Normaaleina iltoina paikka oli aikamoinen lihatiski, mutta erikoisina konemusiikki-iltoina sen tunnelma oli täysin erilainen. Paikka oli myös aivan upea sisältä päin. Tanssilattia oli iso, ja hienolta parvelta sai tarkastella tanssijoita ja esiintyjiä. Silmiähivelevä arkkitehtuuri saa minut tosiaan ikävoimään paikkaa.

Senssiin buukattiin aikoinaan isojakin nimiä, joista varmasti löytyy tekstiä tämän blogin uumenista. Klubilla oli myös pienempi puoli, jossa monesti soi eri genre kuin pääpuolella. Senssillä soi trancen lisäksi muun muassa psyke ja muuta ihanaa. Varsinkin psykebileet muuttivat klubin tunnelman täysin. Sen suuret seinät oli peitetty hienolla taiteella, ja paikka oli tupaten täynnä psykekansaa. Tällaisia bileitä onneksi vielä järjestetään Tampereella, vaikka Senssi onkin lopettanut. 

Harmillisesti Senssin tilalla on nyt kuntosali, mikä omasta mielestäni on huutava vääryys! Niin hienoon paikkaan olisi ehdottomasti täytynyt perustaa uusi konemusiikkiin erikoistunut paikka!

Noniin. Out Of Juicea lukuunottamatta kaikista tämän artikkelin klubeista löytyy tekstiä tästä blogista. Toivottavasti teillekin herää kivoja muistoja näistä viidestä paikasta. Mutta ei kannata rypeä menneisyydessä liikaa! Tampereellakin on nykyään monia uusia mahdollisuuksia. Pitäisi joskus tulla käymään ja katsastaa nämä uudet kuviot! Kuka lähtee mukaan?

Haastattelussa NOISON / JÉOS PAVIR

Tämän päivän haastattelussa kuulostellaan Tamperelaisen Noisonin vastauksia kymmeneen kysymykseen. Tämä hyvä kaverini on tuottelias ja monipuolinen skenen vaikuttaja. Tulevaisuuden toivo Noison työskentelee ahkerasti mixtapejen parissa ja tuottaa myös omaa musiikkia. Tässä siis Noison ja kymmenen kysymystä.

1. Milloin hurahdit DJ-hommiin? Kerro ensimmäisestä keikastasi.

Aloittelin DJ hommat vuonna 2009, kun hankin ensimmäisen kontrollerini. Samaisena vuonna oli myös ensimmäinen keikkani.

Ennen ensimmäistä keikkaani olin soitellut lähinnä kotona muutamia miksauksia ja harjoitellut mm. dark psytrancen miksaamista. Vuodesta 2008 olin ollut myös mukana järjestämässä Kovaydin Vastarinnan (nykyään Kovaydin.NET) muutamia UG reivejä, jonka jälkeen päätin itsekkin kokeilla soittamista livenä. Ensi-esiintymiseni olikin Kovaydin Vastarinnan Ydintalvi tapahtumassa. Soitin illan viimeisenä muistaakseni puolen tunnin setin speedcorea sekä muuta äärimmäisen nopeatempoista musiikkia.

2. Millä eri nimillä sinut tunnetaan? Mistä sinut löytää soittamasta?

Pääasiassa minut tunnetaan rankempaan ja kokeellisempaan konemusiikkiin painottuvalla taiteilijanimellä, joka on Noison. Myöhemmin olen alkanut myös soittelemaan kaikkea mahdollista muuta elektronista musiikkia Jéos Pavir nimellä. Yleensä minut löytää soittamasta Kovaydin.NETin tapahtumista, kaiken näköisistä muista UG reiveistä, opiskelijabileistä ja jopa kavereiden synttäreiltä.

3. Mikä on suosikkigenresi ja miksi?

Tämä on haastava kysymys, koska olen hyvin kaikkiruokainen musiikin suhteen. Kaikista genreistä löytyy aina jotain mielenkiintoista ja niille ominaista. Joitain inhokkejakin toki löytyy, mutta jos yksi suosikki pitää sanoa, niin ehdottomasti trance. Sen kautta olen alunperin lähtenyt syvemmin perehtymään konemusiikin päättymättömään maailmaan. Kauniit ja emotionaaliset melodiat, lineaariset/progressiiviset rakenteet ja tunnelmaa nostattava tempo jaksavat aina koukuttaa vuodesta toiseen.

4. Mikä on Suomen konemusiikkiskenessä parasta?

Yhteisöllisyys ja hienot ihmiset. Hommaan on todella helppoa ns. "flipata messiin", koska ihmiset ovat todella vastaanottavaisia ja ystävällisiä. Myös yhteinen kiinnostus koneellista biittiä kohtaan laskee huomattavasti kynnystä jutella tuntemattomille. En itsekkään tuntenut juuri ketään, kun aloin konemusiikkipiireissä pyöriä. Nykyään minulla on lukematon määrä hienoja ystäviä nimenomaan konemusiikin kautta.

5. Mikä on Tampereen kovin menomesta ja miksi?

Riippuu siitä, että kysytäänkö tavallista yökerhoa vai jotain muuta paikkaa(?). Vastaan kuitenkin, että Huvikumpu. Pikkurahalla mahtavaa soundia ja yhteisöllisyyttä aamuun asti, aina kun bileitä järjestetään.

6. Jos saisit tehdä yhteistyötä kenen tahansa artistin kanssa, niin kuka se olisi?

Viimevuosina yksi suurimmista vaikuttajista omiin tekemisiin ja soundilliseen suuntautumiseen on ollut saksalainen mysteeri techno tuottaja VRIL. Tunnettu mm. Dystopian, Giegling, Ostgut Ton, Semantica sekä Delsin labeleiden artistina. Vanhahtavia instrumentteja, syviä dub-vaikutteisia äänimaailmoja sekä koukuttavaa groovea sisältävää musiikkia on joissain yhteyksissä kutsuttu future technoksi. Kyseisen herran kanssa olisi todella mielenkiintoista päästä toteuttamaan yhteisiä musiikillisia innovaatioita.

7. Mitkä ovat olleet urasi parhaimmat bileet ja miksi?

Hyviä bileitä on ollut todella monia. Niin monia, ettei kaikkia edes voi muistaa. Tähän voisi sanoa kyllä kaikki tapahtumat, joita olen ollut Kovaydin.NETin kanssa järjestämässä. Yhteistyö on hitsautunut viimeisen noin 10 vuoden aikana niin tiiviiksi, että joka kerta meno, soundi ja toteutus paranee.

Jos kuitenkin yksi pitää valita, niin se on ehdottomasti vuonna 2008 järjestetty Earthcore UG tapahtuma Helsingin Rajasaaressa. Ensimmäiset reivit joissa ikinä kävin ja sille tielle jäin. Meininki ja soundi oli niin hyvää, että vei kyllä sydämmen täysin. Olin tuolloin vasta 16 vuotias. Kuuntelen settejä tuosta tapahtumasta vielä tänäkin päivänä.

8. Mitä tulevaa keikkaasi haluaisit mainostaa?

Noison nimen alla ei tällä hetkellä ole keikkoja tiedossa, mutta jos kiinnostaa kuulla jotain muuta mitä soittelen tässä lähitulevaisuudessa, niin esiinnyn Jéos Pavir nimen alla seuraavissa tapahtumissa:

Psytreance Vol.4 - Kevät Mopsi - 20.5.2017 - (Tampere, UG)

TehdaStump89' 8.9.2017 - (Nokia, UG)

9. Minkä youtube-videon haluaisit jakaa lukijoille?

Mainitsin aikaisemmin artistin VRIL, joten tässä olisi hänen Boiler Room LIVE. Jaksaa katsoa/kuunnella aina uudestaan ja uudestaan.

10. Määrittele termi "tekno".

120-135 biittiä per minuutti, tasaista, tummanpuhuvaa, minimalistista, koukuttavaa ja rankkaa.
Paljon erilaisia variaatioita löytyy kyllä ja mahtuu moneen kategoriaan, mutta itse miellän teknon tuollaisena.

Haastattelussa RAVER71

Seuraavaksi kymmeneen kysymykseen vastasi hyvä ystäväni Raver71. Tämä kaikille skene-ihmisille tuttu henkilö on kirjoittanut blogia ja valokuvannut jo vuosien ajan raportoiden bileitä ympäri Suomea. Nyt hänellä on tekeillä myös kokonainen kirja, eli saumaa haastattelulle on. Raver71:n työ blogitekstien parissa inspiroi alunperin minuakin aloittamaan Lizsen-blogin. Mutta siirrytään hetimmiten asiaan. Tässä kymmenen kysymystä ja Raver71.

1. Kerro hieman historiastasi. Milloin kävit ensimmäisissä bileissäsi ja missä? Milloin aloitit blogin kirjoittamisen?

Löysin konemusiikin niinkin oudolla tavalla kuin kaverin autossa kannettavalla cd soittimella soittama Quadrophonia – Quadrophonia biisi Lahden pääkadulla kylmänä syksyisenä iltana armon vuonna 1991.

Olen myöhäisherännyt ainakin bileiden suhteen koska ensimmäinen bile kokemus on vasta vuonna 1994 Lahdessa Club16 nimisessä paikassa. Sinä iltana löysin elämälleni tarkoituksen.

Vuodesta 2007 lähtien soitellut DJ keikkoja harvakseltaan keskittyen lähinnä 90-luvun saundeihin enkä biittimiksaa.

Blogin tarina alkoi silloisen Isolehden juhlissa vuonna 2008. Minulta tultiin juhlissa kysymään että kiinnostaisiko ruveta kirjoittamaan blogia? Olin hämmentynyt moisesta kysymyksestä ja totesin että ei minulla riitä taito tommoiseen. Mietin pari päivää asiaa ja totesin että voihan sitä aina kokeilla miten lähtee sujumaan. Kyllä se lähti sujumaan, ensi vuonna blogi täyttää 10 vuotta. Aika menee ihan siivillä.

2. Mikä on suosikki genresi konemusiikin sisällä ja miksi?

Kaikkein lähimpänä on 90-luvun alun breakbeat saundi ja saman ajan rave saundi ehdottomasti. Myös trance saundi toimii. Olen todella suuri Prodigy ja Mayday fani

3. Mitkä ovat olleet elämäsi parhaat bileet?

Niitä on paljon. Ensimmäinen bile vuonna 1994. Impulse bileet vuodesta 2003 aina tuonne 2009 asti. Todella monta Millennium bilettä vuosilta 2006-2015. Scooter keikka 2013 Lahdessa. Tapasin keikan jälkeen bändin. Underworld 2006. Prodigy keikat 2009, 2012, 2015. Chemical brothers 2010. Tässä ensin mieleen tulleet.

4. Lähes kaikki suomen bilettäjät tuntevat sinut. Mikä skenessä on parasta?

Tuo väittämä voi hyvin pitää paikkaansa että ainakin todella moni varmaan tuntee minut ainakin noin ulkonäöltä. Mayday paita on ollut virallinen bilepaita vuodesta 2002 lähtien. Kun paljon bileissä käy niin varmaan väkisin jää tyyppi mieleen. Niin ja aina samanlaisena.

Skenessä parasta... Tutut ympäri Suomen maata. Musiikki. Se yhteenkuuluvaisuuden tunne. Oma fiilis bileissä. Hyvät bileet.

5. Mistä saat energiaa jatkaa kirjoittamista ja kuvaamista vuosi toisensa jälkeen?

Intohimo bileissä käymiseen, siellä kuvaamiseen ja bile blogin kirjoittamiseen sanoisin. Hyvä musiikki bileissä ja kaverit tapahtumissa. Elämäntapa reivaaja taidan olla.

6. Kirjoitat kirjaa. Mistä idea siihen alunperin syntyi?

Kaksikin ideaa joista ekalla kerralla kuulin Proteuksen ohjelmassa ollessani vieraana hän heitti ohimennen että sun pitää kirjoittaa kirja. Silloin en tarttunut syöttiin vielä. Ehkä aika ei ollut kypsä silloin vuonna 2011.

Mutta tuli vuosi 2014 ja eräs keskustelu loppuvuodesta entisen työkaverin kanssa jossa kaveri heitti idean kirjasta ilmoille. Heitti että miksi et kirjoittaisi kirjaa noista vuosista joita olen bileissä viettänyt. Tätäkin projektia piti kypsyttää pari päivää ennen kuin lähdin kokeilemaan miten kirjoitus sujuu.

7. Kerro lyhyesti kirjastasi. Minkälaista sisältöä siinä tulee olemaan? Milloin sen pitäisi valmistua?

Muistelmakirja menneistä bile vuosista 1994-2015. Nippelitietoa tekemisestäni. DJ/Artisti ja bilejärjestäjien historia tekstejä. Kohelluksia vuosien varrelta. Paljon nostalgiaa ja muistoja. Kirja on aikomus saada valmiiksi vuoden 2017 aikana.

8. Mikä on seuraava projektisi kirjan jälkeen?

Ehkä toinen muistelmakirja joka jatkuu siitä mihin edellinen jäi. Pitää ensin saada ensimmäinen kirja ulos. Pitää pienen hengähdystauon ja sitten miettii mikä on seuraava projekti.

9. Minkä youtube-videon haluaisit jakaa lukijoille?

10. Määrittele termi "tekno"
Alkuaikoina "teknon" alle mahtui todella paljon konemusiikki genrejä. Alkuvaiheessa koko musiikillinen kokonaisuuteni sillä hetkellä.