Matrix - OST

Mitä?
Mahtavan elokuvatrilogian yhtä mahtava soundtrack, josta ei puutu draamaa ja jännitystä.

Hype:

Matrix-trilogia tuli ulos vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Ensimmäinen (yksi parhaista elokuvista ikinä!) elokuvista sai ensi-iltansa vuonna 1999, kun taas jatko-osat ilmestyivät molemmat vuonna 2003. Matrix, Matrix Reloaded ja Matrix Revolutions tunnetaan niiden äärimmäisen hienoista visuaalisista efekteistä ja eloisasta soundtrackista. Elokuvat olivat tervetullut lisä cyberpunk -elokuvien joukkoon. Itse vanhana cyberpunkkarina rakastan koko trilogiaa. En kuitenkaan aio arvostella elokuvia sen suuremmin, vaan käyn tässä tekstinpätkässä hieman läpi niissä esiintyvää konemusiikkia.

Rob D - Clubbed To Death

Tämä kipale on varmaan tunnetuin soundtrackien biiseistä. Clubbed to Death ilmestyi vuonna 1995, ja se on ollut monien videoiden taustalla siitä lähtien. Elokuvassa biisi soi, kun Neo ja Morpheus ovat Woman in a Red Dress -ohjelman sisällä. Biisin teema on erittäin yksinkertainen, mutta tarttuva. Kuinkahan monta remixiä siitäkin on tehty?

Prodigy - Mindfields

Mindfields on Prodigyn albumilta The Fat of the Land, joka ilmestyi vuonna 1997. Prodigyn laatua ylläpitää vokalisti Maxim Reality (johon minulla on pieni ihastus). Biisi ei ole bändin tunnetuimpia, mutta sopii albumin biiseistä ehkäpä parhaiten elokuvaan. Elokuvassa biisi on piilotettu taustalle, sillä se soi kohtauksessa, jossa Trinity esittäytyy Neolle ensimmäistä kertaa yökerhossa. Sitä on vaikea bongata kohtauksesta, ellei tiedä, mitä pitäisi kuunnella.

Fluke - Zion

Tämä biisi on muunnelma Fluken biisistä Slap It. Zion sai otsikkonsa elokuvan kaupungin nimestä, ja nousi samantien tunnetuimpien Matrix-biisien joukkoon. Elokuvassa biisi soi, kun kaupungissa on käynnissä mahtavat reivit samalla, kun Neo ja Trinity harrastavat kuumaa seksiä. Zion on primitiivinen ja rytmikäs tranceralli, joka groovaa niin hyvin, että siihen jää koukkuun. Slap It ilmestyi alunperin Fluken albumilla Puppy.

Juno Reactor - Mona Lisa Overdrive

Mona Lisa Overdrive on nimetty William Gibsonin samannimisen romaanin mukaan. Se on minulle erityisen rakas biisi. Kuuntelimme sitä erään hyvän ystäväni Lotan kanssa lukioaikoina, kun hurjastelimme autolla pitkin Oulun moottoriteitä. Kappaletta kuunnellessa tekee mieli ajaa tai juosta kovaa vauhtia. Elokuvassa biisi on yhden elokuvahistorian jännittävimmän toimintakohtauksen taustalla, kun Trinity ajaa moottoripyörällä pitkin ruuhkaisaa tietä.

Don Davis & Juno Reactor - Navras

Tämä Don Davisin ja Juno Reactorin kappale on ikoninen Matrix-biisi. Don Davis teki suurimman osan elokuvien orkestroidusta musiikista, kun taas goa-trancea tuottava Juno Reactor antoi biisille omintakeisen leimansa. Biisin lyriikoissa on vanhoja hindujen rukouksia. Elokuvassa Navras soi kolmannen osan lopputekstien aikana.

Muita mainitsemisen arvoisia kappaleita ovat muun muassa Rob D - Furious Angel, Oakenfold - Dread Rock ja Massive Attack  - Dissolved Girl, jota ei muuten ole virallisessa soundtrackissa laisinkaan, vaan se soi ensimmäisen elokuvan alkumetreillä Neon kuulokkeissa. Elokuvissa on toki myös muita genrejä luomassa tunnelmaa. Varsinkin ensimmäisessä Matrixissa on monta musiikkihelmeä, joita en kaikkia jaksa luetella tähän. Mainitsen kuitenkin sellaiset biisit, kuin P.O.D. - Sleeping Awake ja Rage Against the Machine - Wake Up, joista viimeisin saa niskakarvani nousemaan. Se vain sopii niin täydellisesti ensimmäisen elokuvan loppukohtaukseen.

Kuten jo mainitsemistani kappaleista voi päätellä, on Matrixin soundtrack täynnä toinen toistaan tunnetumpia ja arvostetumpia artisteja. Alunperin Matrix Reloadedin musiikkia oli tarkoitus palkata tekemään Röyksopp, mutta sopimusta ei koskaan tehty loppuun asti. Juno Reactor oli kuitenkin minun mielestäni parempi artisti hommaan. Bändin tyyli sopii erinomaisesti jännittävään toimintaleffaan. 

Trilogian orkesterimusiikki on tarkasti suunniteltu heijastamaan elokuvan tapahtumia. Vaikka musiikin tyyli on klassinen, on siinä silti käytetty syntetisaattoria ja muita koneellisia elementtejä. Koneelliset osat ovat enemmän esillä, kun elokuvassa esiintyy koneita, ja ei koneelliset osat ovat pinnalla ihmisten esiintyessä. Don Davis on tehnyt erinomaista työtä elokuvan tapahtumien korostamiseksi. Kolmannen elokuvan soundtrack on oikeastaan pelkästään hänen työtään. Ensimmäisen elokuvan soundtrackissa ei Davisin töitä ole esillä laisinkaan, vaan ne on sisällytetty toiselle albumille.

Omasta mielestäni trilogian soundtrack on loistava sekoitus eri genrejä ja tyylejä. Jokaiselle kohtaukselle on onnistuttu löytämään se täydellinen biisi, oli se sitten metallia, elektronista musiikkia tai klassista elokuvamusiikkia. Elokuvista löytyy kasoittain ikonisia kappaleita, joita nyt listasin muutaman tähän kirjoitukseen. Toivottavasti teille kelpaa valitsemani näytteet!

Seuraavaa kirjoitusinspistä odotellen! Muistakaa käyttää aurinkorasvaa pihalla liikkuessa.

Top 10 Teemana Animaatio

Tämän listan idea tuli sattumalta mieleen, kun juttelimme isosiskoni kanssa animoiduista musiikkivideoista. Mieleen juolahti sitten useampikin, joten päätin tehdä teeman mukaisen listan! Tässä listassa kaikki biisit ovat enemmän tai vähemmän konemusiikkia. Laittakaapa nupit kaakkoon ja youtube isolle ruudulle!

1. Studio Killers - Ode to the Bouncer

Studio Killersin visuaalinen puoli on ehdottomasti kunnossa. Päähenkilö Cherry yrittää päästä sisälle yökerhoon, mutta ilkeä portsari ei häntä päästä. Valinnan kanssa oli hieman ongelmia, sillä toinenkin bändin biisi Jenny on erittäin komeasti animoitu. Valitsin silti Ode to the Bouncerin, sillä biisi on minun mielestäni aavistuksen menevämpi.

2. CAZZETTE - She Wants Me Dead

Listan ensimmäinen electroswing. "Söpö" pieni kissa nimeltä Lula hautoo ilkeitä ajatuksia ja haluaisi murhata omistajansa. Biisi on todella tarttuva ja jää päähän soimaan. Tätä kappaletta en itseasiassa tuntenut, ennen kuin törmäsin siihen sattumalta YouTubessa. Se pääsi samantien lempparilistalleni.

3. Caravan Palace - Rock It For Me

Toinen electroswing. Caravan Palacella olisi ollut myös paremmin tunnettu video "Lone Digger", mutta sen tietää niin moni, että halusin laittaa jonkin toisen tähän listaan. Videolla esiintyy myös Caravan Palacen maskotti; iloinen robotti. Tämä maailmannäyttelyyn sijoittuva musiikkivideo on hauskaa katseltavaa.

4. Massive Attack - Atlas Air

Sitten hieman rauhallisempaa biisiä. Synkkään, sotaisaan maailmaan sijoittuva video on tummanpuhuva ja sekava. Mutta sellaista sota on. Massive Attackilta olisi ollut myös toinen animaatio, "Splitting the Atom", mutta koin Atlas Airin olevan ehkä hituisen mielenkiintoisempi.

5. Röyksopp - Poor Leno

Varmasti listan tunnetuimpia biisejä. Pikku olento nimeltä Leno ikävöi kotiinsa pohjoiseen, muttei pääse pakenemaan sellistään. Röyksoppilta olisi myös ollut useampi kappale valittavana, mutta tämä on sen verran hyvä klassikko, että otin sen mukaan. 

6. Justice - D.A.N.C.E.

Tämä biisi on minulle vanha tuttu, mutten aiemmin tiennyt, että sillä on myös musiikkivideo! Kaikkea sitä oppii, kun näitä listoja vääntää. Video on sekoitus perinteistä näyteltyä materiaalia ja animaatiota. Videolla esiintyvien jätkien t-paidat ovat maaginen sekoitus pop-taidetta ja värikästä kuvamateriaalia.

7. Wolfgang Gartner - Redline

Vanha kunnon Wolfgang sai taas aikaiseksi menevän klubikipaleen vuonna 2012. Videolla esiintyy herra itse hienossa urheiluautossa. Tästäkään en alunperin tiennyt mitään, kunnes tutkin muita samankaltaisia listoja googlessa. 

8. Noisia - Machine Gun

Nyt ollaan sellaisen häiriintyneisyyden äärellä, että huhhuh. Eipä tästä voi muuta sanoa. Noisialta olisi ollut myös toinen video, "Exodus", mutta päädyin Machine Guniin ihan vain siksi, koska biisi on minun mielestäni parempi.

9. deadmau5 feat. Chris James - The Veldt

Sitten taas ihan toisiin tunnelmiin. Ihanan virkistävä biisi ja video, joka sijoittuu Afrikan lakeuksille. Tästä tulee aina hyvä mieli! 

10. Slightly Left of Centre - Love the Way You Move

Viimeiseksi laitan kappaleen, josta koko idea listaan lähti. Isosiskoni linkkasi tämän minulle videon takia. Neuvostoliittoteemainen animaatio esittelee maailman parhaita muuveja. Siitä vain ottamaan mallia!

Huh! Siinäpä teille hieman kuunneltavaa ja katseltavaa! Nyt on juhannus, joten laittakaa nämä vaikka juhlien taustalle pyörimään. Hauskaa jussia kaikille, ja toivotaan parempia säitä!

Orbital - electronican jättiläinen

Mitä?
Duo, josta jokaisen musiikista kiinnostuneen tulisi tietää.

Hype:

Orbital on englantilaisten veljesten Phil ja Paul Hartnollin perustama elektronisen musiikin jättiläinen, joka on tehnyt musiikkia vuodesta 1989 lähtien. (Se on siis yhtä vanha, kuin minä!) Duo on tosin lopettanut toimintansa muutamankin kerran, mutta tällä hetkellä se on taas aktiivinen, mistä olen erittäin onnellinen. Orbital on vakiinnuttanut paikkansa konemusiikin huipulla jo ajat sitten, tuottaen pihalle toinen toistaan nerokkaampia raitoja. Heidän ominainen tyylinsä on kuitenkin säilynyt. Olen miettinyt tämän kirjoituksen tekemistä jo pitkään, mutta nyt sain sen vihdoin aikaiseksi!

Aloin itse kuuntelemaan Orbitalia vasta vuonna 2008, vaikkakin sain pienen maistiaisen duosta jo lapsena, kun futuristisessa autopelissa WipeOutissa oli yksi heidän kappaleensa. (Orbital - P.E.T.R.O.L.) En kuitenkaan silloin tiennyt itse yhtyeestä mitään. Yhtyeeseen minut tutustutti silloinen tuore poikaystäväni, joka oli fanittanut Orbitalia jo kauan. Arvostin heidän musiikkiaan heti. Pian olin jo kuunnellut kaikki duon albumit ja vakiinnuttanut sen paikan soittolistoillani ja mp3-soittimellani. Harmillisesti juuri vuonna 2008 yhtye oli tauolla, joten surin tietenkin sitä, etten koskaan pääsisi näkemään heitä livenä. Onneksi asia kuitenkin korjaantui heti seuraavana vuonna.

Orbitalin musiikkia kuvaillaan monesti "älykkääksi tanssimusiikiksi", mutta itse tykkään termistä electronica. Orbital on hamunnut vaikutteita monista paikoista, kuten teknosta ja housesta. Heidän tyylinsä on kuitenkin täysin omintakeinen. Musiikki on tarkoitettu kuunnteltavaksi, vähän samaan tapaan kuin klassinen musiikki. Toki kaikkeen musiikkiin on lupa tanssia (ja pitääkin), mutta esimerkiksi tranceen verrattuna Orbitalin musiikki on... sanotaanko... rauhallisempaa. Yhtyeen imago on myös todella siisti, ja heidät tunnetaan erityisistä valaisevista päähineistään. (Katso tekstin viimeisen videon taustakuva.)

Oma mielipiteeni Orbitalista on selkeä. Se on taidemusiikkia, joka on tehty suurella inspiraatiolla ja rakkaudella. Hartnollin veljekset ovat mielestäni neroja. Teen musiikkia itsekin, mutta samankaltaista monipuolista maailmaa en ole koskaan saanut aikaiseksi. Orbitalin musiikki ei tule mistään valmiista muotista, vaan he tekevät musiikkia juuri niinkuin itse haluavat. Ja tiedän... Tämä kirjoitus on aikamoista ylistystä, mutta välillä pitää kehua omia suosikkejaan! Toki Orbitalin tuotannossa on myös hieman tylsempiä biisejä, joita en mielellään kuuntele, mutta niitä kompensoi monen monta huippuraitaa.

Ollessani vielä Tampereen ammattisurkeakoulussa opiskelijana, tein Orbitaliin liittyvän projektin. Sovitin Sibelius-ohjelmalla yhtyeen 12-minuuttisen teoksen "The Box" lyömäsoitinyhtyeelle, jossa soivat marimbat, vibrafonit ja ksylofonit. Projekti meni tosi hyvin, ja toivon hartaasti, että se toteutetaan joskus vielä uudestaan. Kiitos kaikille osallistujille, jotka olivat siinä mukana! Mutta homma ei ole vielä ohi. Itseasiassa työn alla on TOP3-listan ensimmäisen biisin sovittaminen samanlaiselle kokoonpanolle. Jos saan sen joskus valmiiksi, niin raportoin siitä tänne blogiin!

TOP3:

Orbital - The Box - Track 2

Tämä kappale alkaa hitaasti lähes minuutin mittaisella puun narinalla. The Box on oikeasti puolituntinen kokoelma variaatioita samasta teemasta. Albumiversio kestää 12 minuuttia. Tämä kappale on mielestäni variaatioista paras, ja se muistuttaa minua jollain tapaa Justicen tuotannosta. Puolessa välissä kappaleen tunnelma muuttuu täysin. Kannattaa siis kuunnella biisi kokonaan! (Harmillisesti videon kappale loppuu pari sekuntia liian aikaisin...)

Orbital - Way Out

Tämä on yksi parhaista Orbitalin biiseistä. Se on albumin "Middle of Nowhere" aloituskappale, jonka iloinen mutta salaperäinen tunnelma toimivat hyvin. Biisissä on käytetty Orbitalin tyylisesti monia mielenkiintoisia saundeja, joista päällimmäisenä kuuluu trumpetti. Videon kappale tuntuu loppuvan kesken, sillä sen jälkeen albumilla lähtisi soimaan jo seuraava kappale. Mikäli uteliaisuutesi heräsi, kuuntele myös kappale "Spare Parts Express".

Orbital - Don't Stop Me

Uudempaa tuotantoa. Samoin kuin monet muut Orbitalin kappaleet, tämäkin alkaa hitaasti ja suurenee loppua kohden. Tämä biisi ilmestyi vuonna 2010 toisen sinkun "Gun Is Good" kanssa, ja oli erittäin tervetullut julkaisu. shut up... ShUt Up... SHUT UP!

Siinä hieman kuunneltavaa teille. Minä korkkaan nyt viikonloppusiiderin ja alan suunnittelemaan seuraavaa tekstinpätkää. Toivottavasti loput viikonlopustanne sujuu hienosti!

Mike Foyle ja sointujen taikaa

Mitä?

Klassikkoa klassikon perään tuottava artisti.

Hype:

Tutustuin tähän artistiin aivan liian myöhään, mutta mikäs siinä. Parempi niin kuin ei ollenkaan! Etsin kuukausia sitten biisejä Top 7 Teemana Piano -listalle, ja luonnollisesti törmäsin useampaankin Mike Foylen raitaan. Sydämeni suli välittömästi, ja minusta tuli jälleen kerran pikku fanityttö. (Rakastan siltikin Heatbeatia eniten...) Annoin Mike Foylen muhia mielessäni, kunnes nyt päätin tehdä hänestä kirjoituksen. Toivottavasti joku muukin löytää tämän listan kautta "uutta" trancea kulutettavaksi. Lainausmerkkejä käytin siksi, koska listaamani kappaleet ovat aikamoisia klassikoita.

Mike Foyle on englantilainen tuottaja ja DJ, jolla on valtavan hieno tausta musiikin parissa. Hänen instrumenttinsa on viulu, ja jotenkin samaistun häneen, sillä minullakin on tausta klassisessa musiikissa. Mike Foyle on myös minua vain muutaman vuoden vanhempi. Armada Music on hänen kotinsa, kuten myös lukemattomien muiden artistien, joista aion vielä kirjoittaa. Foyle on tehnyt keikkaa ympäri maailman, ja hänet tunnetaan monista klassikon aseman saavuttaneista tranceralleista. Suomen keikoista en ole varma... Onko joku lukijoista ollut Foylen keikalla? Laittakaa tästä kommenttia tekstin alle.

Mike Foylen musiikin tunnelma on ainutlaatuinen. Hän käyttää runsaasti pianosaundeja, joihin tosiaan törmäsin tehdessäni toista artikkelia. Musiikki on sointurikasta ja kaunista. Basso on jykevä ja syvä. Uskomattoman mieleenpainuvat melodiat pakottavat laittamaan biisin toisensa jälkeen looppaamaan koko päiväksi kerrallaan. Foylen tyyli on tietyllä tapaa hennompi ja hienovaraisempi kuin monien muiden artistien. Hänen musiikkinsa ei välttämättä ole suurta jumputusta, vaan melodialla leikkivää ja nättiä. Itse olen löytänyt parikin raitaa, jotka soivat peräjälkeen taustalla, kun kirjoitan blogia tai kirjaa. Jos Foylea pääsisi kuuntelemaan livenä, olisi kokemus varmasti hurja!

Itseasiassa voisin verrata Mike Foylen musiikkia omaan tuotantooni. Itsekin käytän musiikissa rohkeasti sointuja. En halua kehua itseäni millään tapaa, mutta se on yksi syy, miksi rakastuin Foylen musiikkiin niin kovasti. Samaistuminen on aina kivaa. Foyle aloitti konemusiikkiuransa vuonna 2004, ja minä vasta viime vuonna. (Tosin oli meillä pari keikkaa Headcrab Infestationin kanssa ennen sitä...) On aivan ihanaa löytää näitä lahjakkuuksia, jotka säilyvät suosikkeina pitkään! Tässä kuitenkin artikkelin tärkein osio, eli Top 3.

TOP3:

Signalrunners & Mike Foyle - Love Theme Dusk (Mike's Broken Record Mix)

Foylen varmasti tunnetuin kipale. Tämä oli ensimmäinen biisi, jonka artistilta kuulin, ja luonnollisesti ihastuin siihen heti. Voiko kauniimpaa pianomelodiaa olla? Ja kun bassojytinä viimein lähtee liikkeelle, niin voi luoja... Todellinen klassikko! Jos et tätä biisiä tiedä, niin olet yhtä tunari, kuin minä vuosien ajan.

Mike Foyle - Pandora (The Blizzard Remix)

Toinen pianobiisi. Tällä kestää kauan, ennenkuin biisi oikeasti alkaa, mutta onpahan se sitten kaunis! Jousisektio siivittää kaunista melodiaa, joka pian muuttuu pianosta hurmaavaksi synasoundiksi. Jälleen kerran biisi on herkkä ja surumielinen. (IMO parhaat trancebiisit ovat surumielisiä!)

Mike Foyle presents Statica - Blossom (Original Mix)

Tämänhetkinen suosikkini. Samaistun tähän kappaleeseen syvästi, sillä sen soinnutus muistuttaa minua omasta tuotannostani. Kappale on jollain tapaa maaginen, taianomainen ja rauhoittava. Harmillisesti video on vähän hassusti leikattu ja siitä jää puuttumaan alku ja loppu. Tämä romanttinen kappale vakiinnutti paikkansa soittolistallani! Toivottavasti tykkäätte siitä yhtä paljon kuin minä.

Noniin. Kesä on aluillaan, ja ulkona sataa rakeita. Mutta eiköhän se sää tästä parane! Minä alan nyt suunnittelemaan, kenestä mahtavasta tyypistä kirjoittaisin seuraavaksi. Ehdotuksia saa jälleen kerran laittaa joko tänne tai facebookkiin! Lissu kiittää kaikkia lukijoita ja jatkaa Blossomin kuuntelemista.