keskiviikko 15. joulukuuta 2021

Levyarvostelu! Fluke - Oto (1995)

Fluke on yhtye, johon tulee aina kerran vuodessa (suurinpiirtein) palattua. Harvemmin kuin esimerkiksi Orbitaliin, mutta useammin kuin vaikkapa Röyksoppiin. Fluken kuuntelu on itsellä ollut sitä, että muistaa biisien nimet, ja että "ainiin tämä taisi olla hyvä kipale, laitanpa soimaan!" Aika harvoin laitan kokonaisen albumin soimaan, joten tänään teinkin poikkeuksen. Vuonna 1995 ilmestynyt Oto on bändin kolmas studioalbumi. Osa biiseistä tuntui melkeinpä ihan uusilta, kun en niitä muistanut, kun taas osa muistui hyvinkin mieleen tässä kuunnellessa.

Onko tämä nyt sitä electronicaa? Olen Flukesta kirjoittanut JO AIEMMINKIN, ja selitän vanhassa artikkelissa enemmän siitä, miten itse koen Fluken musiikin. Tämä artikkeli taas on omistettu nimenomaan Oton syynäämiselle ja arvostelulle. Tiedän, että tykkään valikoida arvostelujen kohteiksi minulle mieluisia levyjä, mutta pakkohan niitä on aina silloin tällöin hypettää.

Newtonin kehto -teemainen albumin kuva viittaa jo yksistäänkin tieteestä saatuun inspiraatioon ja antaa kuvan hieman futuristisesta ja scifimäisestä biisikokoelmasta. Ysärillä tämä inspiraatio oli parhaimmillaan, kun konemusiikki oli vielä ihan tuoretta kamaa. Itse olin 5-vuotias, kun tämä levy ilmestyi. Muistaakseni löysin Oton joskus 2009-2010 maissa, kun parin hyvän biisin löydyttyä rupesin hieman tutkimaan artistia. Nyt rupean kuitenkin etsimään mahdottoman pieniä yksityiskohtia Oton kappaleista ja toivottavasti saan uskottavan arvostelun tehtyä!

1. Fluke - Bullet


Oikein hieno aloitus levylle! Oudolla tapaa rytmikäs bassosaundi ja kilisevät avaruuskellot luovat tunnelman heti jonnekin syvään päätyyn. Kaikuvat symbaalit ja snare/clap soundit ovat erittäin rapsakoita. Biisissä on käytetty kahdenlaista vokaalia, naista ja miestä. Tällainen on todella tyypillistä Flukea, ja vokaalit saattavatkin tulla vähän puskista ensikuuntelijalle. Kaikenkaikkiaan Bulletin tunnelma on juuri sopivan minimaalinen ja aloittaa levyn mielenkiintoisesti. Tasabiitti luo tähän vähän trancemaisen fiiliksen. Olisiko tästä jotain makeaa tranceremixiä olemassa? Laittakaapa kommentteihin!

Bullet on tältä levyltä ehdottomasti eniten kuunnelluin biisi, mitä omaan kokemukseen tulee. Joku tässä on vaan tosi koukuttavaa. Tietyllä tapaa Bullet on ensimmäinen kappale, mikä minulle sanasta Fluke tulee mieleen. Sen verran monesti tätä on luukutettu.

2. Fluke - Tosh


Super sitä, super tätä, super mitävaan. Tässä biisissä on sitä robottisaundia, joka passaa scifi-inspiraatioon oikein hyvin. Tosh on minulle aika vieras kappale, jota en juurikaan ole kuunnellut yksistään. Biisissä on vähän sellaista honky tonk -fiilistä, mutta lopulta onhan tämä ihan kiva pikkubiisi. Joku tuossa viidakkogroovessa viittaa myös (minun mielestäni) johonkin todella outoon aboriginaalimeininkiin, jossa porukka soittaa didgeridoota ja rumpuja. Samalla kuitenkin vokaalit ovat futuristisempia... Mitä ihmettä? Ehkä tämän idea jollekin avautuu paremmin. Hatunnosto rohkealle säveltäjälle. 

3. Fluke - Cut


Taas esimerkillistä flukebassosaundien käyttöä! Tässä on oudolla tapaa vähän jazzahtava tunnelma sähköbassoineen ja kilkattavine symbaaleineen. Vokaalit ovat sellaista kuiskauksen rajamailla olevaa runonlausuntaa, ja välillä tunnelmaa kohottaa kummallinen viheltävä saundi. En tätä ihan repeatilla rupeaisi kuuntelemaan, mutta kyllä tämä kivana välibiisinä toimii. 

4. Fluke - Squirt


Hidastempoisempi biisi, joka kuitenkin groovaa jollain tosi mystisellä tavalla. Visiona tuli joku electroklubi, jossa on violetti valaistus ja tyylikäs porukka chillaa kalliiden drinkkien kanssa. Puolessa välissä biisiä mukaan tulee sitä saundia, mitä tämä vähän kaipasikin. Semiresurrection-saundia? Minun mielestäni tämä biisi saisi olla reilusti pidempi, jotta kehityskaari korostuisi enemmän. Mutta kyllä tämäkin toimii! Tämä on taas niitä, mitkä eivät minulle kamalan tuttuja biisejä ole, mutta on tämä minusta parempi kuin esimerkiksi Cut.

5. Fluke - Wobbler


Bulletin ohella yksi levyn lempparibiiseistä. Kuunnelkaa nyt tätä! Verrattain hidas tempo, mutta kaikki toimii. Tämä sopisi johonkin cyberpunk-henkiseen tapahtumaan, missä on punaiset nahkatuolit ja porukalla PVC:tä päällä. Toinen, mikä tuli mieleen on moottoritiellä ajava auto, joka siirtyy katulampulta katulampulle ja ulkona näkyy keltaista ja punaista valoa. Biisi kehittyy ihanan hitaasti mutta varmasti. Vokaalit ovat tyypillistä Flukea. Loppupään huljutuksista tulee vähän mieleen Vangelis, vaikken näitä kahta artistia mielelläni vertaisi toisiinsa. Mutta ehkäpä kaikki electro-artistit jokatapauksessa ottavat toisiltaan vaikutusta? Hieno biisi kaikenkaikkiaan!

6. Fluke - Freak


Kolmas tällainen biisi, jota on tullut kuunneltua ihan yksisteenkin ilman muuta albumia. Onko tämä jollain tapaa eeppisempi kuin muu levy? Tässä vaiheessa ottaisin myös puheeksi ilmiselvän samankaltaisuuden Orbitaliin, mikä ainakin minulla tuli melkein samantien mieleen. Ja tottakai on pakko mainita tämä erittäin paljon käytetty mutta toimiva duuri-molli-duuri-molli-kuvio, jota tässäkin on käytetty. Se tuo biisiin aina sellaista mystistä tunnelmaa, joka voisi jatkua vaikka ikuisuuksiin. Vähän tätä tasapainottaa raskaat perkussiot, jotka groovaavat hienosti, eivätkä välitä verrattain hitaasta temposta. Esimerkillinen ote Fluken tunnelmanluonnista.

7. Fluke - O.K.


Aivan loistava biisi minun mielestäni. Tässä on sellaista avaruudellista eeppisyyttä! Monet levyn biiseistä sopisivat jonnekin mystisille lounge-klubeille, mutta tämän näkisin esimerkiksi planetaarion taustamusiikkina, kun saa tuijottaa lievästi nopeutettua esitystä aurinkokuntamme planeetoista. Tykkään myös erityisesti aavemaisista, synteettisistä kuorosaundeista, mitä tässä on käytetty. Biisi on myös sopivan pitkä, jotta tunnelma ehtii välillä rauhoittua ja sitten alkaa taas uudestaan. Nyt kun Oton kuunteli pitkästä aikaa läpi, niin O.K. varmaan päätyy vähän tiuhempaan kuunteluun Bulletin ohelle. (Tästä biisistä tykkäävät varmasti tykkäävät myös Fluken biisistä Kitten Moon! O.K.sta väännetty vähän tujumpi versio nimittäin.)

8. Fluke - Setback


Taas näitä biisejä, mitä en oikein kunnolla muista, joten on ihan mielenkiintoista kirjottaa omia mielipiteitään ylös. Onkos tässä taustalla jonkinlainen djembesoundi? Vokaaleita käytetään tässäkin monipuolisesti: on miesääntä ja naisääntä. Kestää useampi minuutti, kun biisi oikeasti herää henkiin. Albumin lopetus on upean gospelmaisen naisäänen siivittämä jäinen sointuhomma, joka lopulta häipyy pois. Jos ihan totta puhutaan, niin minun mielestäni O.K. olisi ollut parempi lopetus levylle, mutta toimii tämäkin omalla tavallaan ihan hyvin. 

***

Levy on täynnä uskaliasta bassosaundien käyttöä, urkupisteitä, sointukuvioita, electrotyyppistä ilottelua ja voimakkaita perkussioita, joita on mielestäni käytetty hyvin luovasti! Vajaan tunnin mittainen levy kannattaa kyllä kuunnella. Olen muutkin Fluken levyt tottakai kuunnellut, mutta tämä on jäänyt mieleen sellaisena, että on hyvä idea kirjoittaa arvostelu. Fluken musiikki on tosiaan sellaista "älykästä tanssimusiikkia", (jonka varsinaisessa FLUKE-ARTIKKELISSA mainitsinkin.) Sitä ei ole oikein tarkoitettu perinteiselle tanssilattialle, mistä syystä näkisinkin Fuken musiikin juuri jonkun ihanan loungebaarin taustamusiikkina.

Fluke käyttää vokaaleja lähinnä efekteinä. On kuiskauksia ja pieniä laulettuja pätkiä, joista yleisö joko tykkää tai ei. Itse jouduin oikeastaan opettelemaan, että tällaista saundia Fluke nyt tarjoaa. Joissain kohdissa vokaalit saattavat jopa ärsyttää kuuntelijaa, mutta yleensä ottaen niillä on kyllä paikkansa.

Perkussiot ovat toinen hypetyksen kohde. Hienosti myös bassosaundi on ajoittain saanut saman kohtelun, kuin perkat. Snaret ovat aina ihanan raikkaita, ja symbaalit karhean säksättäviä. Joka biisissä on myös oma uniikki tapansa käyttää perkussioita, mikä luo ihanasti monipuolisuutta levyyn.

Jos pitäisi jotain negatiivista sanottavaa vielä keksiä, niin osassa biisejä fiilikset tuntuvat vähän ristiriitaisilta. Basso tekee jotain, kun taas muu biisi tekee jotain ihan muuta. Ja kuten jo mainitsin, vokaalit saattavat tulla yhtäkkiä ja liian kovaa. Tykkään myös levyn pitkistä biiseistä huomattavasti enemmän, kuin lyhyistä. Lyhyet biisit ovat monesti sellaisia kokeilun tapaisia yritelmiä, joista jää hieman hämmentynyt olo. Hirveästi muuta negatiivista tältä levyltä ei löydy! Onkohan tämä vähän sellainen unohdettu helmi konemusiikin historiassa? Mikä teidän lukijoiden suhde on Flukeen? Onko tullut kuunneltua yksittäisiä biisejä, vai onko tämä levy edes millään tapaa teille tuttu?

Mitä albumiin tulee kokonaisuutena, niin on mukavaa, että siltä löytyy monenmoista kuunneltavaa. Viimeiset kaksi kappaletta olisin tosiaan vaihtanut keskenään, mutta yleensä ottaen flow on ihan jees. Kuuntelija saa itse päättää, minkälaisen fantasian tämä hänelle luo. Jotenkin kummallisesti levy kuulostaa modernimmalta kuin vuonna 1995 ilmestyneeltä lätyltä odottaisi!  Näin hienoa konemusiikkia osattiin jo silloin tehdä. (Tottakai on olemassa vielä vanhempaa ja vielä helmempääkin materiaalia, mutta siihen palaan joskus toiste.)

***

Sellaista arvostelua tällä kertaa! Jos sinulla on ehdottaa seuraavan artikkelin aihetta, niin keskustelu jatkuu FACEBOOKISSA ja DISCORDISSA, joten liittykää seuraan mukavaan! Hyvää joulua lukijoille!

torstai 26. elokuuta 2021

Top 10 Trance Family Finland Vol. 2

 Pari vuotta on vierähtäny ENSIMMÄISESTÄ TFF-LISTASTA, joten aika oli korkea uudelle tekstille! Tällä kertaa kymmenen biisin joukkoon tuli hieno sekoitus vuosituhannen vaihteen saundia ja myös aika uutta raitaa. Olen erittäin tyytyväinen tähän listaan! Paljon tuli uusia lemppareita ja täytyy sanoa, että TFF-porukalla on kyllä todella hyvä musiikkimaku. Kelpaa klassikot ja uudemmat jytkyt biisit.

Jos TFF ei ole vielä tuttu, niin joinaa ihmeessä heidän FACEBOOK-RYMHÄÄN.

 Tässä se kuitenkin on ! Trance Family Finlandin Top10 trancet!

***

1. Art of Trance - Madagascar (Original Mix)


Niklas: Vanha, ajaton klassikko. Monelle Ferry Corstenin tekemä remix on varmasti tutumpi, itselle tämä alkuperäinen acid-vetoisine melodioineen puhdistaa pöydän ja pysyy luultavammin ikuisesti omassa trancen top kympissä.

Listan alkuun taisi tulla biisiä vuodelta 1999. (Toivottavasti pitää paikkansa...) Heti pitää sanoa kiitokset postaajalle, sillä tämä oli aivan älyttömän mielenkiintoinen biisi. Tämä on jollain oudolla tapaa huolettoman kuuloinen kappale, mutta silti kiehtova. Melodia menee sellaisiin sfääreihin, etten ole ennen vastaavaa kuullut.  Postaajan mainitsema Ferry Corsten -remix piti tietenkin kuunnella myös, ja sehän oli todella tuttu ja monta kertaa livenä soinutkin. Remix on tietysti todella paljon tujumpi. Mutta jotakin maagista tässä originaalissa vain on! Tällaista paatunutta muusikkoakin alkoi oikein kiinnostamaan. Hieno homma!

2. Yoshi & Razner - A New Beginning (Extended Mix)


Ville: Vuoden pommitus tähän mennessä

Jännästi tämä alkaa todella tutun kuuloiselta. Melkein hämääntyy, että olenko sittenkin kuullut tämän jo aiemmin. Sitten tajuaa että eihän näin ollut, on vain tosi klassista modernia saundia! Listan kakkoseksi tosiaan päätyi sitten todella paljon tuoreempaa materiaalia, sillä tämähän on ihan uusi biisi! Aavemaiset naisäänet toimivat aina, kuten myös eeppiset puhesamplet yhdistettynä eeppiseen melodiaan. Juuri tällaista kamaa, että porukka menee bileissä ihan sekaisin. Tämä päätyi heti omalle listalle!

3. Extreme Trax - Final Fantasy


Jere: D. Trance 10 kokoelma levyä joskus skidinä tuli ihmeteltyä ja opittua trancea, josta tämä biisi nyt ihan himmeä. Eli minun merkittäviä ensiaskeleitani trancen musiikkiin.

Jälleen vähän vanhempaa raitaa, olisiko ollut vuodelta 1998. Biisi on jotenkin jännällä tavalla melankolinen, mutta samalla tulee sellainen fiilis, että nyt on tunnelma kohdallaan! Itseasiassa minulla oli lapsena sähköpiano, jossa oli täsmälleen sama synasaundi, kuin tässä raidassa. (Sama pätee myös Resurrectioniin...) Nostalgia overkill. Jotenkin tykkään kovasti myös tämän biisin snaresaundista! (Vanhana lyömäsoittajana tietenkin.) Ihanaa, kun näiden listojen kautta tutustuu sellaisiin biiseihin, jotka ovat toisille klassikkoja, mutta itselle täysin uusia!

4. Yves Deruyter - To The Rhythm (Signum Remix)


Jere: ei hemmetti kun piti alkaa tutkia läpi tuota albumia niin onhan siellä

Jereltä toinen, sanoisinko edellisen sisarusbiisi! Aivan IHANA deeppi tunnelma tässä, ainakin alkupuolella. Olen itse myös aikoinani kuunnellut näitä kokoelmalevyjä, joiden kautta tutustui tranceen. Ihanaa klassista trancesaundia tässä. Ja sama kuin #2, niin tässäkin melodia kuulostaa siltä, kuin sen olisi jo aiemmin kuullut. Vähän niinkuin joku vanha kaveri, jota tapaa pitkästä aikaa.

5. Aurosonic & Frainbreeze with Sarah Russell - Tell Me Anything (Original)


Katariina: Aivan ehdoton lemppari <3

Vuosi taitaa nyt olla 2015. Saundi on taas sieltä syvemmästä päädystä. TODELLA ihana laulu! Näitä vokaalitranceja pitäisi oikeasti kuunnella enemmän, mutta niitä ei tule oikein koskaan vartavasten etsittyä. YouTubesta pyörimään joku vocal trance mix? Onkohan tämä Sarah Russell tehnyt enemmänkin ääniä? Laittakaa kommentteihin, jos tiedätte. Ja tottakai kaunista naisääntä tukee tässäkin klassinen pianosaundi. Ja kuten monessa laadukkaassa trancessa, melankolisuuden kautta tulee se onnellinen fiilis.

Whisper softly
Whisper anything to me
To give me hope
To make me feel

6. Queen - The Show Must Go On (XiJaro & Pitch Extended Remix)


Aki: Tää on kyllä todella jees, nää remixit muiden genrejen biiseistä kolisee itelle ainaki ja kovaa! :D

Mahtavia nämä, kun on otettu mahdollisimman kaukana trancesta oleva biisi ja tehty siitä toimiva raita. Tulee samantien mieleen Pink Floyed - We Don't need no Education (Eric Prydz Remix) , johon tutustuin aikoinaan Jyväskylässä trancebileissä. Tähän remixiin on todella hienosti saatu sitä trancen eeppisyyttä mukaan! Ja voin kuvitella, kun tämä soisi jossain isoissa bileissä. Porukka olisi silleen "UIII Queenia!!!" Kädet ilmaan ja laula mukana!

7. Sam Jones - Good Love (Original Mix)


Ilkka: Tää toimii edelleen! Ehkä hotein kickki ja baseline ever <3 Herran Brainstorm on raudanluja myös!

Nyt on terävää saundia! Tästä on pehmeys kaukana. Sointukierto/melodia on aika perinteistä settiä, mutta jotenkin nuo tujut kickit ja bassot tekevät tästä tosi laadukkaan raidan. Tämä taitaa olla vuodelta 2017, joten kohtalaisen uutta materiaalia on. Ja olihan tuo Ilkan mainostama BRAINSTORM pakko kuunnella myös ja olihan sekin kova. Tämä Sam Jones on kyllä sellainen, että pitää tutustua tarkemmin! On itselle aika tuoreen kuuloista settiä nimittäin. Kenties hänestä tulee joskus ihan oma teksti.

8. Amoeba Assassin - Piledriver


Miikka: Joko...

Eletään ehkä vuotta 2000? Tämän biisin tunnelma oli selvä jo alkumetreillä. Tämä on JUURI sellaista musaa, jota kuunnellaan pitkällä junamatkalla, kun ulkona on pimeää ja tekee mieli kuunnella jotain erittäin pitkäjänteistä trancea. (Onnibus toimii vielä paremmin, koska siellä on sisälläkin pimeää.) Miesvokaalit täydentää biisiä hienosti. Niitä saa tavallaan vähän odotella, kun biisi kehittyy niiden ympärillä.

9. Jon Vesta ‎– Gull (Original Mix)


Miikka: ...Tai. Molemmat sellaisia, jos puhutaan objektiivisimmilla termeillä song writing alueella, niin en kummastakaan löydä parannuskohtia.

Miikalta toinen biisi. Nyt on kyllä hieno kehitys alkumetreiltä tuohon, kun biisi "varsinaisesti" alkaa. Tämän aikakauden trancelle on nin tyypillistä, että kaikki saundit ovat niin täydellisesti balanssissa. Oikeastaan tähän käy myös kaikki, jota #8 kohdalla selitin. Ihanaa, että tämä saundi kiinnostaa vielä ihmisiä!

10. Veracocha - Carte Blanche (Ilan Bluestone Remix)


Loppuun vielä vähän lyhyempi pätkä ja futuristinen musiikkivideo. Tämän biisin postasi Juha. Todella uutta materiaalia! Hienoa, että tämäkin löytyi ehdotuksista, sillä olisi muuten mennyt täysin ohi allekirjoittaneelta. Tähän passaisi oikein hienosti myös naisääni, mutta toimiihan tämä ihan hyvin ilmankin. Pakko oli myös etsiä ORIGINAL MIX, josta pidin myös erittäin paljon. Jos remix nappaa, niin varmasti nappaa myös originaalikin! Laittakaa molemmat kuunteluun.

***

Siinä tämänkertainen listapläjäys! Kiitos kaikille osallistujille.

Keskustelu jatkuu näillä työvälineillä.

Kuten aina, ehdotuksia teksteille saa aina heittää. Teen mielelläni listoja, hypetyksiä ja haastatteluja. Hyvää alkavaa syksyä ja arkeen palaamista kaikille!

tiistai 15. kesäkuuta 2021

Musakatsaus Vol. 1

Päätin nyt ottaa työn alle tällaisen hieman erilaisen kirjoitelman. Tarkoituksena kertoa sellaisesta musiikista, joka mulle on viimeaikoina maistunut. Näitä vois tehdä vaikka parin kuukauden välein! Musiikkia tulee kuitenkin suurkulutettua ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Genreistä edelleenkin maistuu eniten trance ja happy hardcore, mutta muutakin on nyt tullut luukutettua. Mielelläni mainostan kaikkea huikeata!

Pullataidetta by Lunitsi

Näin alkukesästä ovat fiilikset olleet aivan katossa. Tämä on juuri sitä aikaa vuodesta, mitä talvella kaipaa. Sitä, kun aurinko tuntuu iholla ja terassin pöydällä lasi kylmää siideriä. Kaikki jotka minut tuntevat, tietävät miten tärkeä kesä on minulle. Mitä kuumempi sää, sitä parempi. Koronarajoituksia puretaan ja porukkaa alkaa pikkuhiljaa valua klubeille. Luonnollisesti tähän aikaan kuuluu happy hardcore ja kaikki muu aurinkoinen musiikki. Striimejä on tullut katseltua nyt useastikin, sillä se tuo kätevästi yökerhon tunnelman omalle työpöydälle. Juhannusta odotan innolla ja sitä, että näkee paljon ystäviä monista eri porukoista ja tuo ihmisiä yhteen. Tässä kuitenkin pari sellaista tubelinkkiä, mitä olen viimeaikoina erityisen paljon kuunnellut!

DJ Brisk - Happy Hardcore Foundation Volume 2


DJ Briskin vanha (1999) ja täysin helmi mixtape löytyi, kun yritin etsiä erästä toista tunnin mittaista mixausta vuodelta 1994. (Valitettavasti sen onnistuin hukkaamaan, kun hommasin uuden PC:n.) Googlen kautta olen hakenut sitä jo monesti, kavereiden avustuksellakin. Ilmeisesti se on niin sanottua hukattua mediaa, jota ei enää mistään saa. Liityin DJ Briskin Discord -servullekin epätoivoisena etsijänä. Eihän sitä mistään enää löydy, mutta ei hätää! Tätä kun on useamman kerran kuunnellut, niin onhan tämä melkein parempikin kuin se hukattu! Juuri samanlaista saundiakin! On hyvä olemassa tällainen pitempi kuunneltava, kun kävelee Tammelasta keskustaan tai muualle vähän matkan päähän. Tilasin uudet kuulokkeetkin ihan vain sitä varten! Huikeat fiilikset huikeasta musiikista!

Flutlicht - Icarus


Tuollainen trancebiisi tuli kuultua hyvän ystäväni EukalyptusDrummerin rumpujensoittostriimistä. (Mikäli kiinnostaa seurata hänen Twitchiään, niin linkki on TÄSSÄ.) Kyllähän Eukalyptus minun musiikkimakuni tietää, ja varmasti myös sen, että rumpucoverit trancesta on ehdottomasti minun tyyppistä kulttuuria. Icarus jäi erittäin positiivisesti mieleen. Nimen kuultua se oli pakko etsiä heti YouTubesta ja lisätä omalle parhaiden trancebiisien listalle, minne vain harvat ja valitut pääsevät. Vanhoista legendoista saa ehdottomasti hienoa inspiraatiota musiikille. Tämä pitkähkö ja eeppinen tranceralli kannattaa kuunnella ihan kokonaan, sillä se kehittyy hienosti matkalla! Aivan täyttä rakkautta koko biisi.

Caravan Palace - Black Betty


Black Betty on varmaan monille tuttu electroswing-biisi, joka on cover Ram Jamin samannimisestä laulusta. Tämä pääsi katsaukseen mukaan ihan vain siksi, että se on ollut karsea korvamato jo pitkään. (Toki sitä voisi olla huomattavasti pahempiakin biisejä korvamatona....) Ärsyttävää on se, kun ei lyriikoita ihan kokonaan muista. Pitää päässä keksiä kaikkia omia sanoituksia, että voi mielessään laulaa tätä. Mutta meneehän tämäkin suoraan jalkoihin (ja käsiin) niin että tekee mieli jorata keskellä olohuonetta! Caravan Palacesta on tässä blogissa olemassa jo pitempikin HYPETYSTEKSTI. OOOO Black Betty plämläläm.

Nora Van Elken - Sumatra


Katsauksen chillout-osuus. Tämä tuli sattumalta vastaan, kun kuuntelin mixausta siivouksen taustalla. Yhtäkkiä piti laittaa tiskiharja sivuun ja katsoa että MIKÄ IHME on näin kaunis melodia! Jotenkin tämä passasi sen hetkiseen tunnelmaan, kun olimme juuri tyttöjen kanssa pelanneet Trine-tietokonepelisarjan loppuun. Vähän samankaltaista musiikkia siinäkin. (Esimerkkinä taidokkaasta pelimusiikista: Trine 2 soundtrackin ICEWARDEN KEEP.) Discordissa oli pakko tägätä ystäväni Lunitsi biisiin, sillä hän oli ensimmäinen, joka tuli tästä mieleen. Ilmeisesti maistui hänellekin. Sumatran videon kuvauksessa sanotaan, että Nora Van Elken olisi "Chill House Queen". Enkä yhtään ihmettele, jos tällaista materiaalia häneltä tulee. Pakko jossain kohtaa tutustua neidon tuotantoon syvemminkin.

The Prodigy - Thunder


Pakkohan tätä on kuunnella ympäri vuoden, mutta varsinkin silloin, kun ulkona on ukkonen eikä vettä siltikään tule. 

Dario Marianelli - Evey Reborn (City17 Remix)


Loppuun vähän omaa tuotantoa. City17 -projektin ensimmäinen valmis biisi Evey Reborn! Biisin taustat ovat elokuvassa V For Vendetta, jonka soundtrackiin ihastuin täysin, kun katsoin leffan pitkästä aikaa alkukeväästä. Genrestä ei mitään hajua. Jonkinlaista nopeampaa electronicaa tämä kait on. Omalla nimelläni tuotettu musiikki on yleensä aika rauhallista ja chilliä, joten tätä oli oikein mielenkiintoista tehdä. Suuret kiitokset J-Gearille, jonka kanssa tämä on toteutettu!

***

Sellaiset biisit tällä kertaa! Tekstejä tulossa paljon lisää vielä tämänkin kesän aikana, kun saan inspiraatioita musiikista nyt todella paljon. Jos teille lukijoille tulee ideoita (esimerkiksi haastatteluun) niin ottakaa ihmeessä yhteyttä. Minut löytää FACEBOOKIN lisäksi My Raven DISCORDISTA, joka on muuten varmasti suomen puheliain konemusiikkiservu. IRL nähdään Tampereen puistoissa ja terasseilla! Hyvää alkukesää kaikille!

keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Haastattelussa Lla Morgan

Nyt vuorossa nousevan tähden Lla Morganin haastattelu! Toteutettiin tämä yhteistyönä minun ja DJ Meken kanssa. Llan musiikkia kun ensikertaa kuuntelin niin ajattelin, että tämä tyyppi pääsee vielä pitkälle. Linkki artistin soundcloudiin löytyy TÄSTÄ, käykää kuuuntelemassa! (Jos YouTube kiinnostaa enemmän niin linkkiä TÄSTÄ.) Laittakaa vaikka taustalle soimaan kun luette tekstiä! Nyt kuitenkin vuorossa kymmenen kysymystä.

1. Julkaisit juuri RE-BIRTH EP:n joka on myös ensimmäinen oma julkaisusi. Mistä EP:n nimi tulee ja miksi juurikin EP (miksei sinkkuja tai albumia)?

Nimi Re-birth liittyy taannoiseen elämäntilanteeseen, kun matto vedettiin jalkojen alta aika perusteellisesti ja kyseenalaistin kaiken mahdollisen omasta identiteetistäni lähtien. Erityisesti musiikkiin liittyvät asiat olivat tuolloin hyvin kipeitä, enkä esimerkiksi pystynyt kuuntelemaan mitään musiikkia ja lopetin kaikki soitinharrastukset (kitara, basso, viulu). Kun päätin palata musiikin pariin, se olikin "perinteisen" bändisoitannan sijaan yksin tehtävää elektronista musiikkia ja pitkään duunasinkin sitä kaikessa hiljaisuudessa. Koin tämän jonkinlaisena uudelleensyntymisenä ja tuhkasta nousemisena. EP siksi, että tuolta ajalta tein useamman tähän samaan teemaan liittyvän kappaleen, ja halusin ne julkaista yhtenäisenä kokonaisuutena. Singlejä julkaisin kaksi ennen EP:n julkaisua.

2. Mikä oli ensikosketuksesi konemusiikkiin?

Alunperin olen varmasti ysärilapsena/teininä kuullut ne ysärihitit, joista erityisesti kiehtoi Leila K! C'mon now oli mielestäni äärimmäisen kova ja vielä badass mimmi niin olin myyty. Vähän myöhemmin löytyi Vangelis ja Daft Punk ja tietysti nörttinä pelimusiikki oli parasta ikinä... Giana Sisters theme on mulla nytkin Spotify-soittolistalla.

3. Tuotat ja teet kaikki biisisi aivan itse. Mistä olet oppinut tuon kaiken?

2017 menin ensimmäiselle Ableton Live-kurssille, jota piti Juha "Gekko" Kekoni Seinäjoen Rytmi-instituutissa. Sen jälkeen olen käynyt useita kertoja sekä Gekon että Rytmi-instituutin kursseilla, esim. Sami Silénin studiotyöskentely, masterointikurssi ym. Rytmikorjaamolla olin myös työkokeilussa ja pääsin tekemään äänisuunnittelua teatteriesityksiin. Myöhemmin kutsuttiin jopa töihin isoon produktioon, Provinssin 40v juhlavuosiesitykseen, "Rakkaudesta Rokkiin - Provinssimusikaali". Kevättalvella 2020 aloitin Rytmi-instituutin Beatskill-koulutuksen, joka keskittyy elektronisen musiikin tuottamiseen. Eli paljon itsenäistä tekemistä, yksittäisiä kursseja ja koulutuksia, paljon ohjaajia ja mentoreita.

4. Miten kuvailisit mitä tyylisuuntaa musiikkisi on ja keille se on suunnattu?

Olen genrejen nimeämisessä umpisurkea enkä siis tiedä miksi luokittelisin omaa musiikkianikaan... Kaiketi se on erikoinen sekamelska synkempää klubimusiikkia, synkempää poppia ja elokuva/pelimusiikkia. Ehkä jollekin joka fanittaa Vangelista ja deadmau5:a kuten minä? Tykkään maalailla äänimaisemia ja samaan aikaan luoda mahtiponttista jytkettä, mutta ilman kovatempoista pumppausta - ennemmin tykkään että beissit jytää tasaisen pahaenteiseen tahtiin :D

5. Mitkä EP:n biiseistä oli työläimmät tehdä ja miksi?

Re-birth oli varmaan se työläin, kun kaikki oli niin uutta. Olin juuri saanut Abletonin naamani eteen ensimmäisiä kertoja, ja tiedossani oli vain alkeet ohjelman käytöstä ja kaikki miksaaminen täyttä hepreaa. Lisäksi oli henkinen taakka, kun uskoa itseen ei oikein ollut ja sitten vielä uuden aluevaltauksen kera tein paluuta musiikkimaailmaan ja musiikin tekemisen pariin. Hunt oli toinen murheenkryyni, biisi lähti hirvittävästä ahdistuksesta erään painajaisten täyttämän yön jälkeen, ja sitä oli hurjan vaikea muuntaa musiikiksi. Oli vain sellainen olo, että se pitää saada ulos.

6. Mikä EP:n biiseistä sinulle on tärkein ja miksi?

Kyllä se on se Re-birth. Mun ensimmäinen elektroninen musiikkituotos ja se mistä kaikki alkoi.

7. Miten olet kehittynyt tuottajana?

No toivon mukaan ylipäätään olen kehittynyt! Korva on harjaantunut miksaamisen suhteen, ja sitä osaa myös olla vähän terveemmällä tapaa itsekriittinen. Aluksi ei kelpuuttanut oikein mitään, koska pelkäsi ja piti olla täydellinen eikä tosiaan sitä uskoa itseen ollut että osaisi tai edes oppisi. Nykyään itsekritiikki on lähinnä sitä, että miettii biisien pituuksia ja runkoja ja vaikkapa lyriikoita. Sellaisia "normaaleja" asioita mitä tuottaja miettii. Mutta kyllä sitä kehitettävää ja opittavaa on silti vielä paljon.

8. Jos saisit tehdä yhteistyötä kenen tahansa artistin kanssa, niin kuka se olisi?

Tuottajana deadmau5:n ja laulajana Lady Gagan kanssa. Alunperin olen kuitenkin laulaja, ja laulaminen on edelleen hyvin tärkeä vaikka tuottamiseen olenkin nykyään painottunut.

9.  Tulevaisuuden suunnitelmasi?

Vaatimattomasti valloittaa maailma... Jaa-a, jospa saisi elantonsa tästä musahommasta niin olis jo kova juttu! Sais keskittyä vaan tähän.

10. Määrittele termi "tekno"

Hahhah, kuten jo sanoin niin genret ei sano mulle oikein mitään. Sanasta tekno tulee mieleen vaan joku ysärijynkky, jolla ei välttämättä kai ole edes mitään tekemistä tekno-genren kanssa. Vissiin ysärillä kaikkea elektronista musiikkia sanottiin teknoksi?

***

Haluaisitko itsestäsi haastattelun? Ota rohkeasti yhteyttä niin tehdään sinullekin oma teksti Lizsen -blogiin! Liittykää myös My Raven DISCORDIIN ja FACEBOOKKIIN, että pysytte kärryillä! Hyvää kesän alkua!

perjantai 16. huhtikuuta 2021

DJ Meke - Mättö Mättö -sarjan historiikki / OSA 3

LINKKI OSA 1
LINKKI OSA 2


Osa 3 – Mättö Mättöjen tulevaisuus

Mättö Mättöä on tullut jo vuoden verran. Oma tavoitteeni olisi tehdä pyöreät 100 jaksoa tai 104 jaksoa (tasan kahden vuoden määrä). Haluan pitää tietynlaisen laadun ja antaa kaikkeni. Leikitellä ja hullutella musiikilla.

Kaikki riippuu siitä miten hyvin löytyy inspiraatiota, ideoita, biisejä ja aikaa. En halua pakottamalla luoda 100 tai 104 jaksoa, jos tunne on semmoinen että lopetan aikaisemmin niin sitten lopetan. Toisaalta mikään ei estä sitä että Mättö Mättö jakso (ja / tai mixtapeja) tulisi tulevaisuudessakin joko yksittäisinä tai useampina setteinä.

Ehkä pidän jossain vaiheessa tauon ja jatkan siitä eteenpäin kun siltä taas tuntuu. Pidän kaikki vaihtoehdot avoinna. Tällä hetkellä minulla on valmiina puoleksi vuodeksi Mättö Mättö jaksoja. Eli lokakuun loppuun asti. Aivan alunperin Mättö Mättö jaksojen piti loppua 2020 vuoden lopussa. Toisin kuitenkin kävi, DJ Orion ja YleX:n päättävät taustavoimat halusivat että jatkan Mättö Mättöjen tekemistä. Myös kuuntelijat olivat iloisia että jatkoa tuli.

Jonkinlainen Mättö Mättö fanikuntakin on kehkeytynyt. Kiitoksia teille.

Suurta inspiraatiota ovat tuoneet DJ Eliot Nessin ("Poika, joka toi teknon Suomeen”) Art Of Mixing mixtapet joita hän teki 90-luvulla radio Mafiaan. Porissa, marraskuussa 2020, vanha tiskijukka kollega, DJ Proteus, sanoikin minulle tyyliin: "Teet saman kuin Eliot Ness aikoinaan". Minulle se oli hyvin suuri kohteliaisuus: Vääntää omaa mixtape sarjaa suomen isoimmalle radiokanavalle, vieläpä DJ Orionin ohjelmaan!

DJ Eliot Ness - Art Of Mix 1 (Radiomafia)


Myös Suomalainen DJ Angel ja hänen mixtapet (90-luku ja Radiomafia) ovat inspiroineet minua.

Siinä missä Eliot Ness sekoitteli setteihin tekno, acid, rave, hardcore, trance ja hardtrance biisejä niin DJ Angelin seteissä oli usein iloisempaa soundia. Happy rave, rave, hardtrance biisejä. Ymmärtääkseni DJ Angel oli myös Eliot Nessin oppityttö.

DJ Angel - Mix 1


Mielessäni kasasin ja keräsin joitakin biisejä jotka ovat myös inspiroineet ja vaikuttaneet Mättö Mättö mixtape sarjan syntyyn jo 90-luvulta asti.

Biisi: RMB – Matisse (1995)
Levy: RMB - This World Is Yours


Heti alussa on laulua mikä ei normaalisti istuisi konemusiikkiin, varsinkaan reivi musiikkiin. Sama laulu esiintyy myös biisin keskikohdassa ja aivan lopussa. Kuitenkin se toimii ja rikkoon muottia sekä yllättää.

Juurikin tuosta pidän että rikotaan normeja, tuttuja kaavoja ja tehdään erilailla asiat. Tätä ideologiaa olen yrittänyt tuoda myös Mättö Mättö setteihin.

Laulu on muuten samplattu elokuvasta Ronja Ryövärintytär (1984).

Biisi: Search & Destroy - Don´t Need Nobody (1995)
Levy: Search & Destroy - Music For Happ-E Party's


Search & Destroy alias The Speed Freak, mies joka tuottanut monenlaista hardcore / gabber soundia. Hän on myös ihailemani Gabberdisco levylafkan yksi luojista.

Don't Need Nobody samplaa vokaaleita Kelly Charles - You're No Good For Me (1984) biisistä. Ysärin nuorena minkä kuitenkin yhdistin vokaalit tähän hittiin: The Prodigy - No Good (Start The Dance). Joka tapauksessa samplaus ja sitä käyttävät biisit ovat aina kiehtoneet minua: Otetaan jotain vanhaa ja luodaan siitä uutta.

Biisi: Riot Nation - Abba-Gabba (Speedfreak Mutterficker Massaker) (1996)
Levy: F**king Hardcore #4


Pohjana on Abba - Lay All Your Love On Me (1980) discohitti josta Riot Nation teki biisin ja mielestäni The Speed Freak paransi sitä entisestään tekemällä siitä upea remixin. Energiaa ja nopeutta riittää, sekä tunnistettavissa oleva Lay All Your Love On Me melodia. Juurikin tätä vauhtia ja jännittävyyttä olen tuonut Mättö Mättö setteihini.

The Speed Freak muuten kuvaili omaa soundiaan ”happy gabber” nimikkeellä.

Biisi: Chosen Few - Paradize Outro (Cut That Shit Off!) (1996)
Levy: F**king Hardcore #4


Napataan mehukas melodio Coolio - Gangsta's Paradise (feat. L.V.) (1995) rap biisistä ja pistetään se hardcore biisiin. Eeppisen kuuloista tykitystä, sitä olen aina halunnut Mättö Mättö setteihini .

Biisi: Back2Bass - I Wanna Be With You (Spoetnik Mix) (1996)
Levy: This Is The New Sound Of Popcore


Tämä biisi muistuttaa minua ysäri eurodancestä niin lyriikoiltaan kuin laulultaan joka on heitetty hardcoreksi. Minulle tälläinen toimii: On rankkaa menoa mutta myös imeliä kohtia. Ja tietenkin hienoja melodioita.

Biisi: Wendy Milan - TV-Madness (1994)
Levy: Braindead 2 - The Lurking Fear


Wendy Milan on The Speed Freakin yksi monista alias nimistä joilla hän tuotti musiikkia.

Vähän yli 7 minuutin biisikollaasi mihin myös sekoitettu puhesampleja yhdeksi upeaksi kokonaisuudeksi. Aivan kuten Mättö Mättö setti! Tässä biisilistaa mitä TV-Madness pitää sisällään:

Riot Squad - Nonshlen Tustokken (Ode To Vortex)
Chosen Few - Tranceparant
D.J. Charly Lownoise & D.J. Mental Theo - Ultimate Sextrack
Too Fast For Mellow - In My House
Body Lotion - Ik Wil Hakke!
Too Fast For Mellow - Wooh!
Leathernecks - At War
Dave Clarke - Wisdom To The Wise
Speedy J - Pullover
WestBam - Wizards Of The Sonic
Gangsta Trax - Goodfellas

Mättö Mättö on sen ajan luomus kun korona sulki tapahtumat, pisti yökerhojen ovet säppiin, lopetti reivit... Toivoisin että kun Mättö Mättö (sitten joskus) päättyy niin silloin olisi jälleen tapahtumia. Toivoisin että promoottori haluaisivat ja ottaisivat minut soittamaan Mättö Mättö DJ settejä. Toivoisin että artistina olen saanut kuuntelijoiden hyväksynnän. Se on asia, tunne, mitä artistit ja taiteilijat tavoittelevat.

Jos tykkäät Mättö Mättö seteistä niin jaa niitä somessa, kerro niistä muille...

Loppuun asti täysillä Mättö Mättöä !

Niin... Toistaiseksi tulevaisuus on auki...

- DJ Meke

***

Mutta miten tätä sarjaa voi kuunnella? Mättö Mättö tulee perjantaisin DJ Orionin ohjelmassa, YleX radiosta, noin 21.45 - 21.55 välisenä aikana. Mutta ei huolta, jos vasta nyt hoksaat tämän jutun olemassaolon: Kuuntele YouTubesta aikaisemmat Mättö Mättö jaksot TÄÄLTÄ! 

My Raven DISCORD
My Raven FACEBOOK

Joinailkaa molempiin niin jutellaan! Tulkaa vaikka kertomaan, mitä genreä yleensä tykkäätte kuunnella keväällä/kesällä! Kaikenlaiset tyypit lämpimästi tervetulleita.

torstai 1. huhtikuuta 2021

Projekti Lizsen - Vol. 1

Paljon on tullut hypetettyä kaikenlaisten huikeiden artistien tuotoksia tässä blogissa. Nyt kuitenkin ajattelin kirjoitella vähän henkilökohtaisempaa settiä, eli vähän minun oman musiikin taustoja! Muutama biisi on tosiaan tullut tehtyä. Genreksi on nyt valikoitunut sellainen ambientin ja electronican kaltainen konemusiikki, jota tykkään tehdä! Eipä noita genrerajoja kukaan kauheasti kyttää, vaikka näissä piireissä se genren nimeäminen onkin aika tärkeätä.

Musiikkia olen oikeastaan tehnyt koko elämäni, mutta ainoat esitetyt biisit ovat olleet kamarimusiikkia. Sävellyskursseja tuli otettua sekä lukiossa että Oulun konservatoriolla kun siellä opiskelin klassisia lyömäsoittimia. Sitten opiskelin näitä triangeleita ja rytmimunia ammatikseni Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa muutama minun tekemä sovitus soitettiinkin. Parhaimpina jäänyt mieleen minun lyömäsoitinyhtyeelle tarkoitettu sovitus Orbitalin The Box -biisistä! Tuli myös sovitettua pelimusiikkia kaikenlaisille kokoonpanoille. Säveltelin myös omille lyömäsoitinoppilailleni musiikkia. Eli kamarimusiikki oli aiemmin minun juttuni.

Pari vuotta sitten rupesin kuitenkin miettimään, miltä minun tekemä konemusiikki kuulostaisi. Klassisen taustani vuoksi avasin nuotinnusohjelma Sibeliuksen, sillä minun on huomattavasti helpompi säveltää musiikkia, kun näen nuotit siitä, mitä olen tekemässä. Joidenkin mielestä nuottien kanssa tekeminen on vaikeinta musiikin teossa, mutta minusta se avaa lukemattomia ovia ja mahdollisuuksia! En osaisi tehdä yhtään mitään ilman nuotteja. Hyvä ystäväni J-Gear sittemmin on opettanut minua käyttämään FL Studiosia, jolla olen nyt nämä tämän tekstin biisit tehnyt.

Minun prosessini alkaa aina siitä, että keksin uudelle tuotokselle tunnelman ja nimen. Musiikkini on ehdottomasti ohjelmallista musiikkia, mikä tarkoittaa googlen mukaan "musiikkia, jossa viitataan johonkin musiikin muodollisen rakenteen ulkopuoliseen sisältöön." Toisin sanoen musiikkini kertoo aina jostakin. Tunnelman jälkeen päätän biisin tempon, tahtilajin (melkein aina 4/4) ja sävellajin. Sen jälkeen alkaa luonnostelu, jossa tartun vähänkin kiinnostaviin melodioihin ja sointukiertoihin ja rupean niitä työstämään. Nuotit muutan sitten mideiksi, joita on helppo muokata FL:ssä oikeiksi biiseiksi!

Lizsen on minulle niin rakas nimi, että päätin käyttää sitä myös musiikin tuottamiseen. Muitakin projekteja minulla on päällä, mutta tällä hetkellä vain Lizsen on saanut aikaiseksi julkaista biisejä tubeen. Lukion sävellyskursseilta opin erään tärkeän filosofian: Välillä säveltäminen on vain pakotettava. Aina ei voi odottaa suurta inspistä, sillä se ei välttämättä koskaan tule. Jos säveltämistä tekee työkseen, niin on vain tartuttava siihen hommaan! Sitten kun saa jotain aikaiseksi, niin sitä innostuu oikein kunnolla. Rakkaus! Sellaista musiikin teko minulle on. Seuraavaksi voisin kuitenkin avata vähän neljän valmiin biisini taustoja!

1. Lizsen - Temperatures


Tämä oli ensimmäinen täysin yksin tehty biisi (jonka kyllä kuulee vähän kömpelöstä toteutuksesta...) Inspiksenä oli puolelta toiselle vaihtuvat lämpötilat, jota varsinkin Suomessa joutuu koko ajan kokemaan. Näin keväällä asia on ainakin aika relevantti. Välillä lainaillaan sointuja ihan toisista sfääreistä, niinkuin takatalvi varastaa pakkasia kylmiltä kuukausilta. 

Tempo 175, josta on muodostunut minulle lemppari. Vähän äänessä kuuluu säröjä, kun en vielä kunnolla osannut käyttää FL:ää, kun tämän kanssa työskentelin. (Pitääpi jossain kohtaa vähän masteroida tätä uusiksi...) Omat ongelmansa on varmasti kaikissa biiseissä, mutta tämän pariin pitää ehdottomasti joskus palata. Mutta kiva kipale tästä silti tuli! Oli aivan mahtavaa lukea ihmisten ensimmäisiä mielipiteitä ensimmäisestä omasta konemusiikkikappaleseta!

Temperatures ja muut kappaleeni ovat saaneet paljon vaikutteita kahdesta suunnasta: pelimusiikki ja Einojuhani Rautavaara. Tiedän, kaksi aivan täysin erilaista vaikutusta! Jotenkin pelimusiikkityyliset melodiat ja Rautavaaran ennalta-arvaamattomat sointukierrot ovat minulle tosi hyvä yhdistelmä. Tässä ja seuraavissa biiseissä olenkin seurannut tärkeää filosofiaa: älä pelkää riitasointuja! Niistä saa oikeasti hyvän kuuloisia, kun vaan uskaltaa! Ja Rautavaara-faneille pieni uutinen: on muuten tulossa hänenkn musiikista remix!!!

2. Lizsen - Pink Ghost


Tämä on tosi vanha biisi, joka pyöri midiversiona koneellani tosi pitkään, ennenkuin päätin kunnolla alkaa tekemään sitä. Ajatuksena oli tehdä melodiapainotteinen lyhyt, kiva, söpö ja tunnelmallinen biisi. Pink Ghost kertoo nimensä mukaisesti väärinymmärretystä kummituksesta, joka päättää järjestää autiossa kartanossaan bileet. Tarjolla on boolia ja herkkuja kaikille, jotka uskaltavat tulla! 

Videon kuva oli yksi ensimmäisistä asioista, jotka päätin. Alkuperäinen "Brown Lady" -valokuva oli sellainen, jota teini-ikäisenä hieman pelkäsin. Vaaleanpunaiseksi muokkaaminen ihan oikeasti auttoi minua pääsemään siitäkin turhasta pelosta eroon. Kaiken lisäksi biisistäkin tuli sellainen, että se piristää minkä tahansa pelon keskellä olevaa ihmistä.

Vähän harmittaa, että biisin vibrafonisaundi jäi vähän midimäiseksi, mutta toisaalta olen tyytyväinen puiselta kuulostavaan bassorumpuun. Se on virkistävän erilainen! Biisi on breakbiittinen ja tempo on Temperaturesin kanssa sama 175. En tiedä mikä siinä tempossa svengaa niin kovasti! Tästäkin voisi joskus tehdä hieman tasapainoisemman version, mutta juuri tällaisen pienten kappaleitten kanssa oppi tosi paljon siitä, mitä tuolla FL:llä voi tehdä!

3. Lizsen - The Lighthouse


The Lighthouse eli "majakkabiisi" sai ehdottomasti eniten hyvää palautetta minun biiseistäni. Biisin tunnelma oli selvä jo kauan ennenkuin aloin sitä tekemään. Kerroin siitä isoveljelleni ja monelle muulle, ennenkuin edes aloitin biisin luonnostelemista. Alkuperäinen idea tuli mieleen, kun katsoin YouTubesta Monkey Island 3:n läpipeluuta ja siinähän on yhdessä kohtaa majakka! Jotenkin tosi oudosti se jäi kutkuttelemaan mielen perukoille. Idea pimeästä yöstä, jossa korkea majakka on ainoa valonlähde kilometrien säteellä! On tuulista, kylmää ja yksinäistä. Niinkin oudoista paikoista inspiraatio saattaa syntyä. Huumoripelistä jäi siis mieleen astetta vakavampi tunnelma!

Tempoksi valikoitui 90. Ei ole mielestäni liian nopea tai hidas! Music box -tyyppisen melodian valitsin, kun se tuntui sopivan jäiseltä. Vähän tuli palautetta siitä, että lopussa olevaa muokattua sointukiertoa olisi voinut esitellä enemmän. Pidän palautteen mielessä seuraavia juttuja varten!

Videon kuva on napattu The Ring -leffasta, jossa kummitusvideon sivusta näkyy yksinäinen majakka. Mutta mitä mieltä te lukijat olette? Saako tällaista musiikkia sanoa ambientiksi, vai onko olemassa joku vielä sopivampi genrenimi? Ambientistakin on monia mielipidettä. Se voi tarkoittaa yleisesti tunnelmallista musiikkia, tai sitten oikeasti pelkkää taustahälyä. Hankalia nämä genret välillä.

4. Lizsen - Saunailta


Tuorein biisini, helmikuussa julkaistu. Tämän biisin nimi tuli mieleen ennen varsinaista tunnelmaa! Me suomalaiset rakastamme saunailtoja niin paljon, että ne ansaitsevat oman biisinsä. Videon kuva on äitini ottama. Paikka sijaitsee Keuruulla. Kuvassa on mielestäni ihanasti hirsiseinillä kehystetty järvimaisema! Hetki on sellainen, kun istut rantasaunan terassilla ja ihastelet kaukaisuudessa matkaavia pumpulipilviä valkoviinilasi/siideri kädessä. (Olutkin varmaan kelpaa...) Minun saunailtani olisi sellainen, että saunan ja järven välillä reissattaisiin monta tuntia putkeen. Täydellinen rentoutuminen kuuluu toivottavasti tässä biisissä!

Onko sinun saunailtasi tällainen vai railakkaampi? Biisin nimi on tällä kertaa suomeksi, sillä tämä on meikäläisille niin pyhä asia. 

Tempo 75. Satanen vähemmän kuin kaksi ensimmäistä biisiä. Saunaillan kohdalla otin asiakseni tehdä hieman erilaista projektia, sillä biisi nimittäin menee cis-duurissa! Oli virkistävän erilaista työskennellä suurimmaksi osaksi palautusmerkkien kanssa, kun hain sointukiertoihin paljon kaivattuja riitasointuja. Ja koska biisiä ei ole tarkoitettu akustiseksi kappaleeksi, niin ei ole myöskään kituvia muusikoita, jotka joutuisivat karseata cis-duuria soittamaan! Näin tein ihan vain, koska pystyin! (Ei-muusikoille tiedoksi: cis-duurissa on seitsemän risuaitaa eli sitä on aivan tuskallista lukea...)

***

Siinä vähän minun tuottaman musiikin taustoja! Lisää musiikkia on ehdottomasti tulossa! Lisää ambienttia, electronicaa ja vähän nopeampaakin jossain vaiheessa. Iso kiitos kaikille, jotka tämän jaksoivat lukea ja tukea minua tämän ihanan harrastuksen parissa. Teidän kommentit ovat oikeasti kultaakin arvokkaampia! Jokainen tykkäys videossa lämmittää mieltä.

Kaikki ovat tottakai myös tervetulleita My Raven DISCORDIIN, jossa aiheena konemusiikki ja muu elämä. (On muuten se konemusa-aiheinen Discord, jossa oikeasti jotain puhutaankin!) ;) Tsekatkaa myös My Raven FACEBOOK ja tykätkää, niin ette missaa uusia postauksia!

lauantai 13. maaliskuuta 2021

DJ Meke - Mättö Mättö -sarjan historiikki / OSA 2

Vieraskynänä jälleen kerran DJ MEKE! Tämä postaus on jatkoa EDELLISELLE HISTORIIKILLE, joten käykää tsekkaamassa mitä edellisesssä on sanottu.

Osa 2 – Luomisen tuskaa

Ekassa osassa kerroin miten mistä idea lähti Mättö Mättö mixtape -sarjaan. Nyt kerron miten olen luonut Mättö Mättö jaksoja.

Ensimmäinen setti syntyi helposti, jammailin muutamilla biiseillä ja sovitin niitä yhteen ja pienen viilauksen jälkeen sain kokonaisuuden kuulostamaan siltä miltä halusin. Tein jatkoa ja tietynlaiset ”säännöt ja rajat” syntyivät. Max 5 minuuttia ja siihen kuusi ”rankkaa” biisiä. Okei kerran on ollut 7 biisiä mutta keskitytään siihen millaisia biisejä otan Mättö Mättö jaksoihin. Varsinaisesti genrellä ei ole väliä, kunhan biisi on jotain hard musiikkia tai muuten vain rankkaa. Olen käyttänyt mm. Hardstyle, psystyle, hardpsy, hardtrance, UK hardcore, J-core, rave, happy rave, makina, reverse bass, early hardstyle, hardcore, Frenchcore...

Toisinaan heitän joukkoon jotain ihan sinne kuulumatonta kuten synthpop, kasari tai eurodance biisin.Yllätysmomentiksi ja sekoittamaan pakkaa. Tykkään myös käyttää (cover tai remix) biisejä jotka ovat tuttuja tai populaarimusiikissa hittejä ja yhdistää ne vähemmän tunnettujen biisien kanssa. Sekä soittaa biisejä eri nopeuksilla. Konemusiikki on mielestäni tietyllä tapaa lähellä punkkia: Sääntöjä ei ole (ellei niitä itse halua luoda omiin projekteihin) ja voi kokeilla monenmoisia asioita biiseillä, DJ tekniikoilla jne.

Voisin jakaa Mättö Mättö setit kahteen eri luokkaa: Normaali setit ja teema setit.

Normaali seteissä on erityylisiä hard biisejä sekoitettuna. Teemasetit kohdistuvat tiettyyn aikakauteen ja/tai musiikki tyylilajiin: 90s happy rave tai vaikkapa Frenchcore.

Halusin luoda variaatioita ja tehdä settejä sen mukaan millainen inspiraatio oli päällä.

2021 vuoden lisäys: Kolmas luokka on ns. ”Gabberdisco” jaksot missä käytän pääosin Gabberdisco labelin biisejä (+ toisinaan muita sen tyylisiä biisejä). 200 bpm tempoa ja tuttuja pop biisejä hieman erilaisempia versioina.

Gabberdisco levylafka kertoo musiikistaan näin:

”Gabberdisco is an over-the-top approach to hard dance-music: high-energy high-speed Hardtek that combines elements and quotes from dancemusic and pop-culture of the 20th century with the sound and the technical possibilities of today.”

Bandcamp linkki: https://gabberdisco.bandcamp.com/

Keväällä kun loin settejä niin kuuntelin monia...monia biisejä ja hain niiden kautta ideoita. Joskus biisiparit ja yhdistelmät syntyivät tuosta vain ja joskus tarvitsi hieman enempi työtä. Toisinaan soitan kahta biisiä päällekkäin ja niistä syntyy kuin oma kolmas biisi, remix tai mashup.

Tärkeätä minulle on ollut luoda setille rakenne: Alku, keskikohta ja loppu. Joskus lähdetään heti ryminällä käyntiin ja joskus fiilistellään ensin. Tarkoitukseni ei heittää vain mahdollisimman nopeita biisejä koko setin ajan vaan luoda toisinan taukoja melodiaosuuksille ja rytmittää kokonaisuutta eri osioihin. Joskus setit voivat olla nopeita ja joskus vähän kevyempiä mutta energiaa ja mahtipontisuutta löytyy kun osaa vain kuunnella.

Laskin että yhden Mättö Mättö jakson tekemiseen menee aikaa noin 2 – 4 tuntia (+ aika mitä olen käyttänyt biisien löytämiseen). Toisinaan seteissä on pienesti huumoria mukana ja varsinkin Mättö Mättö meemeissä mutta kyllä näitä ihan tosissaan väännetään ja joskus tullut turhautumisen tunteita.

Loppukeväästä tein parhaimmillani jakson / päivä.

Mättö Mättö jaksot eivät tule radiosta ulos siinä järjestyksessä kuin olen niitä tehnyt vaan ryhmittelen ne omanlaiseen järjestykseen.

Kesäkuussa ilmoitin DJ Orionille että minulla on jonkinlainen tavoite Mättö Mättöjen suhteen jos vain ideoita ja inspiraatioita riittää ja hänen kehunsa ”porukka diggaa Mätöistä” auttoivat minua pääsemään lopulliseen tavoitteeseen eli Mättö Mättöjä vuoden loppuun asti! Kiitos DJ Orion.

Tietysti kiitoksia myös teille kuuntelijoille, mahtavia kommentteja radiossa, facessa ja youtubessa.

Bonus: DJ-tekniikoista Mättö Mättö -seteissä

Tämä on suunnattu niille jotka ymmärtävät DJ sanastoa ja alan tekniikoita:

Hoidetaan mörkö pois tieltä eli sync-nappula (beat sync). Kyllä käytän monesti kun teen Mättö Mättöjä. Se nopeuttaa ja helpottaa työtä varsinaisessa biisien miksaus tilanteessa. Beatgridien ja hot cue nappuloiden tekeminen ennakkoon vie paljon aikaa että sync-nappulan käyttämisestä olisi todella jotain hyötyä. Joten mikään taikanappi sync-nappula ei ole vaan pitää tehdä extratyötä. Muita syitä miksi käytän sync-nappulaa on mm. se että joidenkin biisien kohdalla musiikin tempo (bpm) nousee niin isoksi että käytössä on soittimen wide tempo (+/- 100% pitch). Beat sync auttaa pitämään oikean nopeuden kummassakin biisissä juuri siinä missä haluan. Wide pitch on vähän epätarkka ilman syncin käyttöä ja lopputulos olisi helposti biittien laukkaamista tai manuaalisesti sen estämistä miksaamalla joka veisi ihan liikaa aikaa.

Toinen syy on se että hot cuen käyttö helpottuu ja voin kikkailla musiikilla paremmin.

Ja kolmas syy on se että toisinaan minulla on vain 10-15 sekuntia pistää toinen biisi muistitikulta, mahdollisesti säätää äänentasoa jne.

Neljäs syy koskee hieman ensimmäistä syytä eli sync auttaa pitämään kaksi biisiä oikeassa nopeudessa ja joskus olen muuttanut lennossa biisien nopeutta itse kuultavan setin aikana.

Toki tämän voisi tehdä muuttamalla samaan aikaan pitch liukuja mutta kokemukseni mukaan lopputulos kärsii jonkin verran.

Sync-nappula on työkalu siinä missä kaikki muukin ja se ei automaattisesti tee tiettyjä asioita DJ:n puolesta. Ja kyllä osaan soittaa (ja kikkailla) ilman syncin käyttöä (ja ilman waveformin, biisien bpm nopeustietoja jne).

Loopit, hot cuet, filtterit ja efektit (varsinkin echo eli kaiku!) ovat perus suolaa settien rakentamisessa.

Käytän Pioneer XDJ-RX (1) kontrolleria, rekordbox softaa, usb-tikkua ja toisinaan yhtä audio studio softaa millä voin tehdä jälki editointia settiin. Toisinaan setti menee yli viiden minuutin ja joudun tekemään editointia eli lyhentämään kokonaisuutta. Toisinaan joskus joku biisi tulee liian kovaa ja tai hiljaisena ja editoin ääntä.

Muutaman kerran olisin tarvinnut kolme soitinta ja joutunut tekemään yhden tai useamman miksaus osion ensiksi ja sitten soittamaan koko setin uudestaan.

Siihen pyrin että kerralla purkkiin ja mahdollisimman vähän jälkieditointia. Joskus se vie yhden ja joskus 2-10 ottoa ennen kuin olen tyytyväinen.

Seuraavaksi tulossa OSA 3 – MÄTTÖ MÄTTÖJEN TULEVAISUUS. Seurailkaa somessa tätä blogia, ettette missaa yhtäkään tekstiä!

Mutta miten tätä sarjaa voi kuunnella? Mättö Mättö tulee perjantaisin DJ Orionin ohjelmassa, YleX radiosta, noin 21.45 - 21.55 välisenä aikana. Mutta ei huolta, jos vasta nyt hoksaat tämän jutun olemassaolon: Kuuntele YouTubesta aikaisemmat Mättö Mättö jaksot TÄÄLTÄ!

***

My Raven DISCORD
My Raven FACEBOOK

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Kultainen 90-luku (Vieraskynä!)

Maaliskuun ensimmäisen tekstin takana on hyvä ystäväni Oskari! Jo toisen vieraskynänsä kirjoittaneen konemusiikkikuluttajan teksti kertoo tällä kertaa rakkaimmista 90-luvun kappaleista. Puheenvuoro siis Oskarille!

***

Nostalgia ja ysäri on aina ollut vahvasti läsnä omassa elämässäni, koska olen kuitenkin itsekkin tuolla kyseisellä vuosikymmennellä syntynyt ja lapsuuteni elänyt. Tuo aika on jäännyt mieleeni huolettomana, mutta kehittyvänä ja jollain tapaa jopa luovana ajanjaksona tässä jatkuvassa elämän virrassa.

Parisen vuotta sitten koin kuitenkin jonkin näköisen uudenlaisen valaistumisen musiikkia kuunnellessanni, jollaista en ole ennen kokenut. Kuuntelin siis vanhojen pelien soundtrackeja ja jostain alitajuntaani hiipikin ajatus, että tällaista musiikkia ei voi olla vain tehty pelejä varten tuona aikana. Olen aina ollut luonteeltani ns. tutkija ja keräilijä tyyppiä, joten tietenkin aloin ottamaan asioista selvää ja sukeltamaan entistä syvemmälle tuohon vanhahtavalta, mutta kovin miellyttävältä kuulostavaan pelisoundtrack maailmaan.

Tuo kyseinen sukellus  muutti kuitenkin minun elämääni ja käsitystäni musiikista pysyvästi. Löydettyäni parikin erilaista kanavaa Youtubesta, jotka jakavat tätä hieman undergroundimpaa, tuntemattomampaa sekä vähemmän "pumppaavaa" ysäri soundia vastapainoksi Eurodance ilmiölle, niin minulta meni valehtelematta viikonpäivät niitä kahlatessa. Niin paljon erilaisia ulottuvuuksia avautui, että niistäkin biiseistä tuli parikin erilaista ja jopa onnistunutta mixtapea tehtyä sekä myöhemmin muutamat ihan vinyyleinäkin hankittua. Näiden kappaleiden miksaaminen yhteen oli kyllä todella haastavaa, sillä niitä ei varmastikkaan ole tarkoitettu siihen vaan ovat nimenomaan yksilöllisiä teoksia.

Ajattelin listata tähän 10 bongaamaani kappaletta jossain mielestäni järkevän kuuloisessa järjestyksessä, jotka ovat sitä myöten jäänneet pysyvästi soittoon, sekä vaikuttaneet suuresti omaan musiikilliseen tietämykseeni ja ennen kaikkea makuuni. Ota rento asento, laita kuulokkeet korviin ja nauti matkasta!

1. Yantra – The Birth of Stars
Julkaisuvuosi: 1994
Label: Synewave London


Aloitan kappaleella, josta on muodostunut itselleni jonkin asteinen meditaatio raita. Myös mielenkiintoinen siinä mielessä, että yhdistelee taiturimaisesti useita eri genrejä. Todella pitkä ja rauhoittava, jopa 3 minuutin intro, jonka jälkeen jatkuu voimakkaan tasaisesti rikkonaisen biitin jyskyttäessä eteenpäin. Loppupuoliskolla suvannon jälkeen tuleekin sitä peleistä tuttua pimputusta. Kaikin puolin loistava teos!

Kappaleen tekijöinä brittiläiset Dan Zamani ja Tim Taylor. Tämä on heidän depyyttijulkaisunsa jonka jälkeen on tullut ainakin kolme julkaisua vuosien 94-95 välillä Yantra nimellä. Kyseisen levyn A-puoli on myös todella hyvä, joten kannattaa sekin tsekata!

2. Nail – Cassiopeia
Julkaisuvuosi: 1993
Label: Warp Records


Mietin jonkin aikaa, että otanko tätä kappaletta mukaan listalle, mutta kun sen kuuntelin pariin kertaan, niin kyllä se ehdottamasti kuuluu tähän! Tässäkin hyvin pitkän alkujohdattelun jälkeen edetään tasaisen varmasti rakennellen. Äänimaailma menee kyllä jonnekkin todella syvälle ihmisen sisimpään pätkittyjen ja utuisten vokaalisamplejen ansiosta. Hieman rikkonaisella biitillä ja vahvoilla ysäri instrumenteilla varustettua fiilistelyä. Todellakin toimii!

Kappale on julkaistu ainoastaan Warp Recordsin, Diy – Strictly 4 Groovers kokoelmalla ja sen taustalta löytyy brittiläinen Nail Tolliday, joka on ollut hyvinkin aktiivinen tuottaja tähän päivään asti. Suosittelen tarkastelemaan lähemmin kyseisen artistin tuotantoa.

3. Robert Leiner – Aqua Viva
Julkaisuvuosi: Tulkinnat vaihtelevat 1992 ja 1994 välillä
Label: Apollo (R&S Records)


12 minuuttia pelkkää mahtavuutta! Niin tätä voisin kuvailla. Käy hyvin laajalla skaalalla erilaisia fiiliksiä ja soundeja läpi. Onnistuu kuitenkin olemaan itsessään jotenkin asettumatta mihinkään tiettyyn genremuottiin vaan luo aivan oman kuuloisensa jutun edetessään. Tässä on paljon sitä 90-luvulle ominaista kovin inspiroivaa luovaa hulluutta ja kokeilunhalua.

Säveltäjänä ruotsalainen Robert Leiner, joka on ollut aktiivinen tähän päivään asti ja on tunnettu laadukaasta soundistaan sekä lukuisista sivuprojekteistaan.

4. Agent Orange – Warm Love
Julkaisuvuosi: 1995
Label: Loop Records


Hieman perinteisempää tasabiittiä vaihtelun vuoksi, mutta fiilistely linjalla jatketaan edelleen. Hyvin kaihoisa ja synkeähkö tunnelma siivittelee kuuntelijaa eteenpäin kolkin tasaisesti pulputtaessa taustalla. Alkuun voisi luokitella jopa technoksi, mutta kappaleen edetessä alkaa olla enemmänkin acid trancen vivahteita. Kaunis ja massiivinen, mutta hyvin melankolinen kokonaisuus.

Tämän teoksen tekijänä suomalaisille technon kuuntelijoille varmasti tuttu ruotsalainen seppä Cari Lekebusch. Cari on ollut ysäriltä tähän päivään asti todella aktiivinen tuottaja. Erityisesti voin suositella kuuntelemaan hänen tekemiä techno julkaisuja.

5. Aurasfere – Sunrise On Epsilon
Julkaisuvuosi: 1994
Label: EXperimental


"All those who have yet to receive their boarding passes, need not worry, because on Epsilon, your mind is the only necessity in order to fly."

Synkkyydestä ja melankoliasta hieman kirkkaampaan sekä universaalimpaan äänimaailmaan. Tämä kappale aiheuttaa minulle jokaisella kuuntelukerralla mielettömästi kylmiäväreitä ja onkin siksi yksi suosikeistani. Trancemaisen keveät synat ja tausta padit syleilevät kuuntelijaa heti alusta alkaen. Massiivinen biitti senkun vain vyöryy laadukkaalla soundillaan valtavien tähtisumu massojen lailla halki galaksien.

Tämä takaa löytyy yhdysvaltalainen Dennis Ferrer, joka on enemmän tunnettu sielukkaasta deep housesta. Tämä projektin ainoaksi jäännyt, mutta loistava 4 biisin EP on ilmeisesti ollut häneltä aikanaan jonkin näköinen kokeilu trancempaan soundiin. Mielestäni hän voisi kyllä tehdä enemmänkin tämän kaltaista settiä!

6. Tandu & Trex – High Density
Julkaisuvuosi: 1994
Label: Indoor Records


En aikaisemmin kuvitellut, että 14 minuuttiin voisi mahtua paljon erilaisia tunnetiloja, mutta tämä teos kyllä osoittaa, että se on mahdollista. Melkoinen trippi ihmismielen syvimpään olemukseen hienosti eri genrejä yhdistellen. Alun leppoisista house / techno poljennoista siirrytään hyvinkin syviin vesiin, joista taas noustaan ja lasketaan yhä uudelleen ja uudelleen. Hyvin aaltoileva, mutta samaan aikaan onnistuu olemaan todella järkkymätön teos. Yksi suosikeistani niin ikään!

Tekijöinä saksalaiset Ingo Kunzi ja Andreas Faisst jotka ovat tehneet yhdessä ainoastaan tämän julkaisun. A-puolella oleva Beridox on myös hieno biisi!

7. Berkana Sowelu – Solid Fuel 
Julkaisuvuosi: 1994
Label: Pacific Records


Hieman edellisen kaltainen kappale, mutta paljon menevämpi ja suoraviivaisempi kyllä fiilikseltään. Yhdistelee taitavasti technon rytmiikkaa ja housen sielukkuutta. Loppuakohden alkaa tulla jopa hieman hapokkaita ja itämaisen tyylisiä soundeja mukaan, joka lisää vaan entisestään menevää tunnelmaa.

Taustalla (oletettavasti brittiläinen) Matt Evans, joka on kunnostautunut enemmän yhteistyöprojektien parissa sekä biisien kirjoittana ja sovittajana. Berkana Sowelu aliaksella tehty vain tämä yksi julkaisu, mutta ollut kuitenkin aktiivisena myös tähän päivään asti.

8. Sasha – Magic (Pob's Seismix)
Julkaisuvuosi: 1994
Label: Deconstruction & Platipus


Tämä kappale on ollut minulla paljon soitossa eri yhteyksissä, koska siitä on hyvin moneksi. Alkuperäinen biisi siis Sashan käsialaa, mutta tämä Pob's Seismix on puhutellut huomattavasti enemmän. Trancemaiset melodiat ja aavistuksen jopa hapokkaat kiertosoundit luovat hienoa ja nostattavaa tunnelmaa, rytmiikan pysytellessä kuitenkin melko maltillisena ja jopa hieman housemaisena.

Remixin taustalla siis Pobina tunnettu Paul Hirstwood Brogden. Aktiivisena oman tuotantonsa osalta ainakin vuodesta 1993 vuoteen 2004 asti. Löytyy tosin myös valvava määrä näitä kyseisiä Seismixejä lukuisista biiseistä. Kannattaa kuunnella!

9. Andromatic - Exit
Julkaisuvuosi: 1992
Label: Ohm



Mielestäni hiukan lyhyeksi jäävä kappale, mutta kyllä se saa sanomansa kerrottua tuossa reilussa 5 minuutissa oikein hyvin. Niitä varhaisia trancen olomuotoja aikana jolloin kaikkea kutsuttiin teknoksi. Rytmiikka onkin hyvin agressiivinen muuten ilmavan kuuloiseen äänimaailmaan. Joskin julkaisun muuhun sisältöön verrattuna tämä on kyllä hyvin kevyttä paukutusta. Todellista edelläkävijä matskua ysärin alkutaipaleelta.

Eräs aikasemmin mainitsemani Robert Leinerin sivuprojekteista. Jäännyt ainoaaksi julkaisuksi kyseisen nimen alla.

10. Freefall – Shrug
Julkaisuvuosi: 1996-1997
Label: Stress Records



Hieman lähemmäs modernimpaa trance soundia tämän kappaleen myötä. Aikaansa nähden kuitenkin todella paljon edellä muuta tehitystä. Progressiivinen rakenne antaa tälle todella paljon voimaa ja lisäulottuvuutta loppua kohden. Puolivälissä mukaan tuleva melodia on todella kaunis ja lennokas. Todella herkullinen pala trancen historiaa! Julkaistu ainoastaan Stress Recordsin, Zeitgeist: New Wave Club Culture kokoelmalla. Tekijöinä Alan Scott Bremner, Anthony Pappalardo sekä Keith Cucuzza.

***

Monia hienoja kappaleita jäi listaamatta tähän, mutta tutkimalla ja etenkin kuuntelemalla saatte varmasti tietää lisää. On ollut kaikin puolin mieltäylentävää ja käänteentekevää löytää näin upeaa soundia kuunneltavaksi. Päättymätön matka elektronisen musiikin loputtomassa universumissa on vasta alkamassa!

My Raven DISCORD
My Raven FACEBOOK