Kylläpäs onkin viileä ja sateinen heinäkuun alku, brrr... Täydellinen hetki istua koneen ääressä kirjoittamassa jälleen kerran uutta musakatsausta. Mielessä on pyörinyt muutamiakin erilaisia teksti-ideoita, mutta laiskana ihmisenä en ole niitä jaksanut vielä toteuttaa. Siksi ajattelinkin tähän väliin toteuttaa tällaisen (vähän tylsän?) listan, josta tällä kertaa tuli kyllä hyvin sattumanvarainen. Toivottavasti tästä edes joku löytää uutta kuunneltavaa keskelle kesää!
Mutta mitäs minulle kuuluu? Kesäkuussa ei tullut valitettavasti tekstiä pihalle, koska olen keskittynyt lähinnä fiktion kirjoittamiseen ja painonhallintaan. Olen myös yrittänyt olla paljon pihalla ottamassa kaiken mahdollisen irti kesäisistä säistä. Mukavasti on tullut nähtyä ihania ihmisiä, mistä ainakin tulee aina uutta energiaa ja hyvää mieltä. Olen bingettänyt sarjoja (esim Chicago Med), pelannut pelejä (esim Pharaoh), lukenut kirjoja (esim Hyperion) ja tietenkin kuunnellut konemusiikkia (tällä hetkellä lähinnä pelkkää trancea). Pian perinteeksi muodostuva Lahden reissu oli maanantaina 1.7. ja sieltä jäi kivasti sellainen fiilis, että kuuluu lujasti tähän yhteisöön, jota te lukijatkin varmasti edustatte. Yleinen fiilis on ollut vähän sellaista vuoristorataa, mutta kyllä se aurinko aina lopulta paistaa risukasaankin.
 |
| Raver71:n maksamat pehmiskahvit huiuiui. |
Kuten jo sanoin, tämä teksti pitää sisällään todella sekalaisen kattauksen biisejä, jotka eivät liity toisiinsa millään tapaa. Yritin vähän pitää samantyyppiset kipaleet kimpassa, jotta tähän tulisi edes jonkinlaista järjestystä. Joskus on kuitenkin hyvä ylistää kaaosta ja sattumanvaraisuutta! Tällä kertaa kaikki listaukset ovat minulle extra-spesiaaleja, joten olen aika innoissani tästä postauksesta. Tässä siis kylmän sadepäivän musakatsaus.
Brisk & Vagabond - The Time Has Come
Aloitetaan hyvällä mielellä! Nämä Briskin ja Vagabondin teokset ovat sitä kunnon UK-meininkiä, josta tulee aina sellainen fiilis, että kaikki on aurinkoista ja ihanaa. Oma suosikkini näistä tällaisista on kyllä Hit The Deck, jonka olen kuitenkin linkannut blogissa jo aikaisemmin. Molemmissa upeissa biiseissä on erittäin hyvä toimiva balanssi koukuttavaa melodiaa ja hardcore-jyystöä. Melodioita tekee mieli oikein ahmia ja laittaa biisi loopilla soimaan, ja jyystö taas saa tanssilattian sekoamaan täysin. Jotenkin nuo pehmoiset naisvokaalitkin tuo tähän sitä erityistä fiilistä! Brisk ja Vagabond selvästi tietää, millaisesta kamasta maailman happy hardcore -kansa pitää. Ja minä kun satun olemaan sitä kyseistä kansaa, niin tämä uppoaa minuun täysin.
Infernal - Banjo Thing (Mättö Mättö Män & M.R.T. Bootleg)
Mättö Mättö Män on mun bestis. Kunnon BFF. Seurailen hänen somejaan ahkerasti joka päivä, ja aikalailla suurin osa näistä biiseistäkin on kuultu. Banjo Thingissä oli heti ensi kuulemalta jotain täysin spesiaalia! Vaikka tämä on tällainen aika "pieni" kappale, sisältää se silti suuria asioita. Banjosaundit yhdistettynä happy hardcore -pianopimputukseen on hyvä sekoitus lähes psykedeeliselle tasolle nousevaa tilutusta, jota jaksaisi kuunnella ikuisuuksiin. Niin melkein teinkin, koska laitoin tämän samantien loopille ja selasin meemejä ihan mielissään tätä kuunnellen. Sen verran koukuttavia asioita tässä on. Muun muassa ihanan nopea tempo. Linkki originaaliin biisiin löytyy muuten TÄSTÄ, jos jotakin kiinnostaa! Kiinnostaisi kuulla teiltä lukijoilta, kummasta versiosta tykkäsitte enemmän. Laittakaa kommentteihin tai someen viestiä!
TrancEye - Demonica (Original Mix)
Siirrytäänpä hetkeksi trancen synkkiin maailmoihin. Tämä tuli vastaan jossain täysin randomissa trancemixissä, jota kuuntelin ajankuluksi. Heti alkumetreillä tiesin, että nyt on luureissa jotain aivan huikeata! Minun onnekseni videon kuvauksessa oli mixauksen tracklist, ja tähän linkattu video pääsi heti omalle trancelistalleni, johon pääsevät vain harvat ja valitut. On siis hyvin erityinen kappale kyseessä! Demonica on melankolinen ja voimakas biisi, jonka tunnelma on niin massiivinen, että sitä on melkein vaikea ymmärtää. Se iskee suoraan sieluun niinkuin joku trancesta rakennettu tulimiekka. Tätä olen kuunnellut tuntitolkulla putkeen useimmiten fiktion kirjoittamisen taustalla, ja biisi passaakin täydellisesti minun kirjani tummanpuhuvaan ja pahoja ihmisiä täynnä olevaan maailmaan. Vaikka omassa mielessäni tämä biisi kuvaa pimeyttä, on siinä kuitenkin jollain selittämättömällä tavalla myös niin paljon rakkautta, että ihan sydän pakahtuu. Minun pitäisi ehdottomasti tutustua artistiin lähemmin ja ehkäpä myös kirjoittaa hänestä oma teksti. Jos hänen muukin tuotantonsa on tällaista, niin olen löytänyt kirjaimellisen kultakaivoksen.
Jenni Vartiainen - Ihmisten edessä (ROOS+BERG Remix Extended)
Vähän samoissa tunnelmissa jatketaan! Alkuvuodesta ilmestynyt Ihmisten edessä -remix pyöri aika laajasti somessa niihin aikoihin, ja itsekin klikkasin linkkiä. En pettynyt lainkaan! Alkuperäinenkin biisi on minusta ihan loistava, mutta tämä remix tuo siihen vielä jotain erityistä loistetta ja massiivisuutta. Lyriikoiden tarina on koskettava ja kaunis, mutta ei tarvitse osata suomea arvostaakseen tätä kappaletta. Linkkasin ihastuneena tämän parille kansainvälisellekin kanavalle, ja se sai sieltäkin mukavasti yläpeukkuja. Jokin tuossa pianomelodiassa on nostalgista ja melankolisen kaunista! Minusta on aivan upeaa, että tästä legendaarisesta suomihitistä on tehty versio, joka nostaa sen vuosien jälkeen jälleen kerran pinnalle ja tuo biisille aivan uutta kuulijakuntaa. Ymmärrän toki, että konemusiikin vihaajat eivät tästä diggaa, mutta onneksi meillä on lupa rakastaa juuri sellaista musiikkia kuin haluamme.
Nathan Fake - Paean
Nyt en kyllä kuollakseni muista, olenko linkannut tämän joskus aiemminkin! Ikivanhaa YouTuben Favourites-listaa selatessa törmäsin tähän kuitenkin pitkästä aikaa, ja jäin kuuntelemaan ihastuneena. En oikein osaa sanoa, mitä genreä tämä minun mielestäni on, mutta ehkä pyörimme jossain chilloutin ja electron maailmassa. Aina on jännää löytää jotakin, minkä olemassaolon oli jo unohtunut! Mieleen nousee heti flashbackeja edellisestä elämästä ja tunnelmista, mihin vanha biisi liittyi voimakkaasti. Paeanin kohdalla muistan esimerkiksi keskitalven ja sen, että irkkasin meidän vanhalla kanavalla sellaisten ihmisten kanssa, joiden ystävä olen edelleenkin. Tässä on kyllä myös todella kiva melodia, jonka rytmitys on virkistävän monimuotoista. Laadukkaasti rakennettu biisi, täytyy myöntää! Ja jos diggaa tällaisesta tavarasta, niin kannattaa tutustua herra Nathan Fakeen lähemmin.
Halsey - Bells in Santa Fe
Musiikin rakastajana sitä alitajuisesti etsii musiikkia ihan kaikkialta, oli kyse sitten ruokakaupan muzakista, pelien soundtrackeista tai sarjojen taustabiiseistä. Bells in Santa Fe bongaantui katsoessani hittisarjaa You, jossa herkästi obsessoituva mies rakastuu kerta toisensa jälkeen eri naisiin mutta päätyy monessa otteessa tekemään heille jotain kamalaa. En itseasiassa yleensä kuuntele tämän tyyppistä musiikkia, mutta tässä biisissä oli joku ovela koukku, johon ihastuin! Sarjaa editoineet tyypit valitsivat kyllä kohtaukseensa aivan täydellisen kappaleen, joka vähän kertoo siitä, miten älytön tilanne tarinassa oli sillä hetkellä. Harmillisesti tämä video loppuu jotenkin tosi kummallisesti (varmaan albumista suoraan otettu) eikä tuo soihtua pitävä haarniskaukkeli liity asiaan yhtään mitenkään, mutta silti tähän tulee palattua säännöllisin väliajoin! Ja jos pitää hyvistä trillerisarjoista, niin kannattaa kyllä tsekata tuo You. Et tule pettymään.
Amy Srtoup - In the Shadows
Toinen sarjabiisi heti perään! Tämän bongasin sarjasta Virgin River, joka on rauhallista mutta kiinnostavaa draamasarjaa etsiville hyvä valinta. Toivon kyseiselle sarjalle vielä paljon tuotantokausia! Tunnelma on aikalailla sama kuin edellisessä biisissä (täsmälleen sama laulutyyli), mutta vielä synkemmällä ja koskettavammalla tavalla. En muista yhtään, mitä tässä kohtauksessa tapahtui... Mutta listoilleni se on päässyt varmaan aikalailla heti jakson katsomisen jälkeen. Teen monesti niin, että kirjoitan kuulemiani lyriikoita puhelimeen ja googletan sitten niitä apuna käyttäen, että mikäs biisi olikaan kyseessä. Mutta on muuten todella vaikuttava laulu! "Vaikuttava" on täysin oikea sanavalinta. Lyriikat ja kaikki mukaan luettuna; huhhuh. Tämän genren kappale saa kyllä olla tosi kova että meikäläinen jaksaa kuunnella. Kyllä näihin sarjoihin selkeästi ammattilaiset valitsee musiikkia.
Mike Foyle - Shipwrecked (Chillout Mix)
(Vanha [ja huono] artikkelini Mike Foylesta löytyy TÄSTÄ) Uskomattomista pianomelodioistaan tunnettu Mike Foyle ei petä taaskaan, kun tunnelma lähenee melkein Vangelismaista utopiaa, jossa aurinko nousee pitkän kaamoksen jälkeen valaisten koko maailmaa kauneudellaan. Sävellys toimii chillouttina aivan loistavasti, mutta jos tykkää perinteisestä trancesta enemmän niin originaali löytyy TÄSTÄ. Suosittelen molempia versioita oikein lämpimästi. Biisin nimestä inspiroituneena mieleni matkasi tilanteeseen, jossa intohimoisesti elämää rakastava matkaaja haaksirikkoutuu autiolle saarelle keskelle tyyntä merta. Pelastusta ei kuulu, ja matkaaja on aivan yksin koko maailmassa. Silti löytyy toivoa ja haaveita. Toivottavasti tämä biisi pelasti jonkun toisenkin päivän samalla tavalla kuin minun.
Flyinglotus - I'll Never Let You Leave
Siirrytään kauniista maailmasta todella ahdistavaan maailmaan. Salad Fingers on juuri 20 vuotta täyttänyt internet-ilmiö, jossa omassa lähes post-apokalyptisessa maailmassaan asuva herra Fingers elää ja ihmettelee ympäristöään lailla mitään käsitystä siitä, onko jokin olento elossa vai kuollut. Hän on yllätävän hyväsydäminen, mutta selkeästi häiriintynyt hahmo. Sarjan soundtrack on valittu aivan täydellisesti kuvastamaan koukuttavalla tavalla pimeää tunnelmaa. Tämä biisi on niitä harvoja ambient-raitoja, joita jaksaa kuunnella loopillakin. Odotan innolla, miten hyvin se passaa esimerkiksi pimeisiin syysiltoihin, jolloin saa polttaa kynttilöitä ja juoda sitruunainkivääriteetä. Sarja ei todellakaan ole kaikille herkkua! Luulisin kuitenkin, että se on ollut artisteille tärkeä keino saada omaa ambienttiaan maailmalle. Eräskin YouTube-kommentti sanoo, että "You can find great music in the strangest of places". Ikinä ei tiedä, milloin löytää näinkin rauhoittavan ja tunnelmallisen ambientin!
Grimes – 4ÆM
Pelimusiikkia, pelimusiikkia, pelimusiikkia! Tällainen helmi junkkabiisi löytyy pelistä Cyberpunk 2077. En ole itse peliä pelannut, mutta tämä linkattiin minulle jokatapauksessa ja rakastuin heti. Ihan mielenkiintoinen peli tietenkin, kun vähän olen kaverini fabin sessioita seurannut! Pelissä artisti on Grimesin sijasta Lizzy Wizzy, josta kiinnostuneille löytyy lisää infoa TÄSTÄ. Biisi soi pelimaailman radiossa, jota voi kuunnella esimerkiksi autolla ajaessa tai kotona stereoista. Cyberpunkin rakastajana tällainen musiikki passaa hienosti siihen tunnelmaan, mitä genren luojat hakevat. On hieman synkkää, hieman kovaa biittiä ja samalla Low Life - High Tech. Jos tällainen tavara maistuu, niin kannattaa tsekata pelin muutkin biisit! On nimittäin aivan helmi soundtrack, johon on käytetty aivan älytön määrä ajatusta ja sydäntä, ja sitä tavaraa on muuten sitten paljon. Ehkäpä tarpeeksi jopa omaa listaansa varten? Ken tietää...
***
Siinä vähän kuunneltavaa ja ajateltavaa teille! Aikamoinen hedelmäsalaatti tavaraa tuli kirjoitettua, mutta omasta mielestä hyvin erityisistä biiseistä silti. Kyllä niitä minulle tärkeitä ralleja löytyy kuin löytyykin aina reippaasti tällaista listaa varten! Nykyään tulee oikeastaan luukutettua vaan trancea ja leffojen soundtrackeja, joten YouTuben Favourites-listan tonkiminen on aina hyvä idea ennen blogin kirjoittamista. Aika moni tämänkin artikkelin kappaleista on sieltä löydetty. Voisin yrittää loppuvuodesta tuottaa useammankin tekstin, joihin tarvitsisin ideoita teiltä lukijoilta! Jos haluat ehdottaa aihetta tekstille tai vaikka tehdä kanssani haastattelun, niin otahan reippaasti yhteyttä joko facessa tai meidän ihanassa Discordissa.
Tästä sitten jatketaan eteenpäin! Toivon hartaasti, että helteet saapuvat vielä takaisin, jotta saisi vielä ottaa kaiken ilon irti lämmöstä ja valosta. Kaikenlaisia projekteja on kesken niin musiikin kuin kirjoittamisenkin puolella. Elokuussa olisi yhden sävellyksen deadline, joten sitä pitäisi alkaa väsäämään oikein kunnolla. Kirjassa olen menossa kolmanneksi viimeisessä luvussa, joten sekin alkaa pikkuhiljaa valmistumaan. Elämääni värittävät tällä hetkellä myös lukuisat ihanat ihmiset. On niin paljon rakkautta, että tuntuu kuin mahassa lentelisi pterodaktyyleja ja koko ajan vaan hymyilyttää. Varsinkin kun kävelee ympäriinsä minulle rakkaassa Tampereessa katsellen ihmisten touhuja, terassilla istuvia nautiskelijoita ja puistossa musiikkia kuuntelevia kaveriporukoita. Toivottavasti nähdään klubeilla ja terasseilla! Lissu kuittaa tältä kertaa ja alkaa väsäämään jotain hyvää syötävää. Teksti on monesti hyvä päättää lainaukseen, joten tässä yksi sellainen:
"What a wonderful world"
- Louis Armstrong
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti