Levyarvostelu! The Prodigy - Experience

Tämän vuoden ensimmäisessä tekstissä sukellamme syvälle ysärin valtamereen. Vuorossa on rave-kulttuurin ehdoton helmi Experience, joka ilmestyi vuonna 1992, jolloin itse olin vasta 2-vuotias. 12-biisinen levy on brittiherra Liam Howlettin mestariteos. Levystä tuli myöhemmin vielä extrapitkä Expanded Disc, jossa on alkuperäisen levyn biisien remixejä ja eri versioita. (Käsittelemme tässä tekstissä vain perusalbumia.) Levyä ei varmaan ainakaan blogini normaalille lukijakunnalle tarvitse hirveästi esitellä. Jos joku teistä ei vielä levyä tunne niin tässä onkin sitten kunnon esittely. Klassikkokamaa! Mitä muuta voin sanoa!

Experience ei oikeastaan ollut ensikosketukseni The Prodigyyn, vaan se tuli jostain Voodoo Peoplesin ynnä muiden kautta. Olen bändistä kirjoittanut blogiini ennenkin teksteissä THE PRODIGY ja levyarvostelu NO TOURISTS -LEVYSTÄ. Eräässä tekstissä sanoinkin, että Experience on bändin uudempiin levyihin verrattuna todella leikkisä levy, joka oikein pursuu sitä 90-luvun rave-energiaa. Jännästi minulle muodostui kuitenkin monen vuoden mittainen unohduskausi, jolloin en kuunnellut levyä juuri ollenkaan. Jostain se kuitenkin tuli taas mieleen ja kuuntelin koko levyn kerralla läpi pelaten uskollista ystävääni timanttipeliä. (Pelaan sitä aina kun haluan keskittyä musiikkiin.) Oli upea kokemus kuulla lähestulkoon kokonaan unohdettuja biisejä uudestaan! Siitä sain sitten inspiraation tähän tekstiin. Tuollaisia unohduskausia ei toivottavasti tule enää koskaan.

Tämä teksti kannattaa lukea kokonaan, sillä sain muutamalta erityiseltä vieraskynältä kommentit heidän Experience-experiencestään. Mikäli vain ne kiinnostavat, niin skrollaa loppuun. En linkkaa kaikkia levyn biisejä tälläkertaa videoina, mutta yritän keksiä vähän sanottavaa joka kappaleesta. Tästä se lähtee taasen!

***

Levyn ensimmäiset pari biisiä Jericho ja Music Reach (1/2/3/4) starttaavat albumin kunnolla siihen ysärisaundiin, jota me kaikki rakastamme. Heti tulee selväksi, minkälaista tunnelmaa Liam Howlett halusi esitellä. En näitä ihan hirveästi ole loopilla kuunnellut. Yleensä nämä tulee kuunneltua vain kun kuuntelee koko levyä kokonaisuutena. Kyllä nämä varmaan sen loop-jutun ansaitsisivat mutta omasta mielestä albumilla on vielä kovempiakin biisejä. Rakkaita kappaleita, mutta vähän liian helposti unohdettavia! Toisin sanoen onhan tämä nerokasta kamaa mutta kun koko levy on täynnä pelkkää timanttia niin pakkohan joidenkin on olla vähän "huonompia" tai sanotaanko vähemmän timanttia.

Wind It Up

Ensimmäinen videona linkattu biisi on Wind It Up. Tämän biisin pianostemma on niin uskomattoman klassinen, että melkein naurattaa. Jännästi se kuitenkin toimii vielä tänäpäivänäkin. Hyvä esimerkki Howlettin tavasta ottaa sample, jota sitten toistetaan läpi biisin. Oli se sitten "wouuu-aaa" tai "wind it up". Pienen unohduskauden jälkeen tämä oli yksi ensimmäisistä, joka tuli takaisin mieleen samantien. Muistan kun kuuntelin tätä joskus Oulun konservatoriolla kavereiden kanssa. Biisi sisältääkin sen myötä paljon nostalgiaa. Tätä seuraava Your Love on myös oikein kelpo biisi, jossa on myös samantapainen klassikkopianoteema.  Näistä kahdesta pidän kuitenkin Wind It Upista enemmän.

Hyperspeed

Yksi tämän vuoden upeimmista hetkistä oli se, kun unohduskauden jälkeen kuulin tämän pitkästä aikaa täysillä olevista luureista. Piti ihan lopettaa kaikki muu tekeminen (timanttipeli) ja keskittyä pelkästään tähän. Jammailin sitten hetken paikallani, silmät kiinni, ettei mikään häiritsisi! Melodia on vaan niin uskomattoman jännä yksinkertaisuudessaan. Tästä tulee vähän mieleen joku 90-luvun tietokonehuuma ja internetin alkukaudet. Oli niin helvetin nopeita koneita että oli ihan HYPERSPEEEED. En oikeasti käsitä miten Howlett on pystynyt luomaan jotain näin huikeaa. Seuraavasta biisistä Charly sanon vain, että siitä tulee heti mieleen eräs vanha ystävä, jonka mielestä se oli paras biisi koko levyltä. Jännä juttu, mutta tottakai ymmärrän! Onhan siinä aivan helvetin groovaava meininki. Menee vähän samaan kategoriaan kuin Your Love. Charlyssa on ihanaa viittausta drum'n'bass-kulttuuriinkin. Enkä ihmettele, kuunnelkaa nyt tuota rumpukonetta.

Out Of Space

Noniin sitten päästiin ehdottoman timantin pariin! Monethan pitävät tätä yhtenä The Prodigyn parhaista biiseistä ikinä. Voodoo People, Firestarter ja tämä. (Vai mitä mieltä te lukijat olette?) Tästä oli pakko linkata aivan upea musiikkivideo, jonka huikeita tanssiliikkeitä koitettiin kaveriporukassa imitoida aina kun mahdollisuus tuli. Jalkamoovit eivät ihan lähteneet mutta käsimoovit kyllä. Itse olen tämän livenä nähnyt, ja täytyy myöntää, että tuli tippa linssiin. Onhan tämä sentään yksi konemusiikkipiirien parhaiten tunnetuista biiseistä. Jos jollekin pitäisi opettaa jotain konemusiikista, niin tämä kannattaisi heille soittaa. Kun pitkästä aikaa kuuntelin levyä kokonaisuutena niin tätä oikein odotti koko alkulevyn ajan. 

Seuraava biisi Everybody In The Place on taas niitä, mitä tuli Oulun konservatoriolla kuunneltua, kun kello lähestyi iltakymmentä ja kukaan ei jaksanut enää treenata. Tästä on jäänyt minulle mieleen oivallinen sampelen käyttö ja helvetin badass melodia. KAIKKI PAIKALLA ja sitten reivataan.

Weather Experience

Levyn ainoa biisi, jota voisi slovariksi sanoa. Tämä on vähän niinkuin tupakkatauko hardcore-reiveistä, kun saa vähän huilia ja nauttia raittiista ilmasta. Mutta tauko ei kestä kauan, ennenkuin taas päästään siihen korkeampaan tempoon. Minun mielestä tämä on komea biisi! Hieman vaihtelua levyn yleiseen tunnelmaan. Pitkä kestokin tekee tästä vähän kuin levyn taiteellisimman biisin. Ehkä tämä vähän ennakoi tulevien levyjen samanmittaisia mestariteoksia, kuten Break & Enter tai 3 Kilos. Tämän myötä Howlett varmaan tajusi mihin kykenee ja teki lisää samanmoisia.

Fire

Sitten vuorossa oma henkilökohtainen suosikkini! Jokin tässä iskee minuun kovemmin kuin muissa biiseissä. Rakastan kaikkia tämän raidan sampleja ja erityisesti tuota stringsoundia, joka poukkoilee pianosysteemien yläpuolella. Hieman rastafaritunnelmaa kun heitetään soppaa niin tämä svengaa vielä enemmän. Joskus aikoinaan tämä oli myös puhelimeni soittoääni ja kyllä sain pitkiä katseita, kun bussissa yhtäkkiä joku huusi "I AM THE GOD OF HELLFIRE AND I BRING YOU -- fireeee".

Tästä on olemassa myös ihana kakkosversio BURNING VERSION, jonka melodiasta otin inspiraatiota kun keksin vapaata ksylofonisooloa soittamaani biisiin. Tästäkin on miljoona vuotta aikaa... Olin koko homman unohtanut täysin, kunnes tosiaan kuuntelin levyn pitkästä aikaa. Experiencen seuraava biisi Ruff In The Jungle Bizness on varsin villi ja nimensä mukaisesti viidakkomainen seikkailu, joka jatkaa levyn perintöä ihan levyn viimeisille minuuteille asti.

Death Of The Prodigy Dancers

Ja sieltä saapui Maxim Reality! Maailman koviksein vokalisti, joka on edelleenkin mukana bändissä ja luo aivan uskomattoman meiningin The Prodigyn livekeikoilla. On mahtava idea lopettaa levy siihen tunnelmaan, joka on oikeasti ollut vuonna 1992. Sitä vaan miettii että hemmetti kun olisi ollut ihanaa olla mukana. Mutta ei sitä 2-vuotiaana lähdetä yhtään mihinkään. Tämä biisi on pala historiaa, ja olen erittäin tyytyväinen, että tyypit päättivät sisällyttää tämän Experienceen. 

***

Seuraavaksi voisimmekin kuulla mielipiteen henkilöltä, joka oikeasti oli The Prodigyn yleisöä tuohon aikaan. Vuorossa on DJ Neon!

"Oli vuosi 1992 ja kuuntelin radiosta Beat Box nimistä konemusa ohjelmaa ja sieltä soi kyseiseltä albumilta biisi : Out of Space josta tuli HETI lemppari biisi ja se oli yksi niistä biiseistä (muita oli mm. : Westbam: The Mayday Anthem,U96 : Das Boot) jotka käynnisti ikuisesti kestävän rakkauden konemusaan❤️💎❤️ Sen jälkeen aloin kuuntelemaan konemusaa ja myös tietty enemmän Prodigya. Prodigysta huomasi heti ja kuuli että heillä on oma uniikki tyyli mitä tekee ja oma suunta. Albumilta löytyi muitaki biisejä mistä diggasi ja joista tuli legendoja mm. : Jericho, Wind It Up, Fire, Charly, Everybody in the Place....

Kyseinen albumi iski tajuntaan ja biisit albumilta toimii aina nykypäivänäkin tietysti. Noista biiseistä tulee aina mieleen 90-luvun alku ja tietyt hetket sieltä ja niissä biiseissä on hyvin kaapattu sen ajan soundi, legenda soundi. Albumin soundit muistuttaa siitä mistä Tekno musa lähti ja kuinka vapaata aikaa se 90-luvun alku oli ja kuinka se oli Tekno musan nousun alkuaikaa. Prodigya ja kyseistä albumia pitää kiittää, koska se johti mut konemusa maailmaan kunnolla ja siitä lähtien on konemusa ollut #1 musaa❤️❤️joten albumilla on SUURI vaikutus elämään💎 Mulla on myös albumilta cd sinkkuja ja oma ikuinen lemppari on se : Out of Space❤️💎😍ja oon myös soittanu Prodigyn biisejä omilla Dj keikoilla ja soittanu myös Ysäri risteilyllä Prodigy Tribuutti setin.

- DJ Neon, Tony Leivo "

Mutta Experience on vaikuttanut syvästi myös ihmisiin, jotka lösivät levyn paljon myöhemmin. Omaa kokemustani olen tässä tekstissä jo avannut, mutta päätin pyytää tekstin myös toiselta saman ikäluokan henkilöltä, joka rakastaa levyä varmaan ihan yhtä paljon kuin minä. Tässä Oskarin teksti.

"Aivan ensimmäiseksi täytyy mainita, että olen itse syntynyt samana vuonna hieman ennen kuin Experience on julkaistu, joten sen kuunteleminen ja löytäminen on luonnollisesti tullut vasta myöhemällä iällä omassa elämässä eteen.

Henkilökohtainen The Prodigy fanitus on kuitenkin saannut alkusysäyksen jo melko varhaisessa vaiheessa 90-luvun loppupuolella julkaistusta Breathe kappaleesta. Muistaakseni bongasin kyseisen kappaleen aikanaan Explosive Beats nimiseltä kokoelma CD:ltä. Kyseisellä kokoelmalla edustettu soundi puhutteli jo silloin vahvasti ja Breathe onkin ollut siitä asti säännöllisessä soitossa sekä kuuntelussa.

Mutta mitä itse Experienceen tulee, niin merkitsee se kaikkea sitä mikä niinsanotussa ”ysäri” termissä on itselle oleellista ja tärkeää. Kokeellisuus, raskaat ja rikkonaiset rytmit sekä rave-henki ovat suuresti läsnä albumin jokaisella raidalla. Vuodesta toiseen jaksaa myös aina yllättää ja ihmetyttää se, että miten tinkimättömän laadukkaasti albumi on kokonaisuutena sekä yksittäisinä kappaleina toteutettu.

Tarkalleen en muista milloin olen ensimmäisen kerran tämän albumin kuunnellut, mutta on sillä ollut kuitenkin suuri vaikutus omien musiikillisten mieltymysten kehittymisessä. En oikein pysty yksittäistä biisiä nostamaan muiden yläpuolelle, koska se on ennen kaikkea kokonaisuus, joka täytyy omaksua. Jos kolahtaa, niin kolahtaa kyllä sitten todella kovaa!

- Oskari "

Yhteenvetona voisin sanoa, että Experience on kovaakin kovempi timantti, jossa yhdistyy samplejen nerokas käyttö ja The Prodigylle tyypillinen uniikki rumpumaisema. Omaksi Top3:ksi minulle on muodostunut Hyperspeedin, Ouf Of Spacen ja Firen yhdistelmä. Levyltä löytyy ihan varmasti kaikille jotain! Porukka edelleenkin ostaa tätä levyä itselleen ja lukemattomat remixit (kuten myös alkuperäiset biisit) vieläkin soivat klubeilla. Experience ei ole katoamassa yhtään mihinkään, vaan aina skeneen saapuvat uudet pikkureivaajat löytävät sen varmasti. Eihän levyä voi muuta kuin rakastaa!

Keskustelu jatkuu tuttuun tapaan My Raven somessa - Facebookissa ja Discordissa. Liittykää ihmeessä meidän Discordiin! Meillä on aivan huippu porukka kasassa, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Minä jatkan seuraavan blogitekstin miettimistä ja odottelen kovasti runebergintorttupäivää ja laskiaispullalaskiaista. Tavataan kaikki Tampereen Klubilla 10.2.2023?

My Raven FACEBOOK

My Raven DISCORD