tiistai 6. syyskuuta 2011

[reiv:] Marco V @ Senssi, Tampere

Mitä?
Talo täynnä mehukkaita biittejä ja sivuaskelta vanhojen ystävien seurassa.

Missä?
Senssi (ei yhtä hienona kuin Cathedral of Trancessa) 2.9. klo 21-04

Kokemuksia:
Tätä olin odottanut! Unelmanimet saman katon alla ja saman illan aikana. Jo Orkidea yksinään olisi varmistanut eeppiset bileet, mutta lisäksi tarjolla olivat muun muassa Hollantilainen Marco V, Proteus, Eliot Ness ja Rico Tubbs. Myös muut artistit olivat aivan huikeita. [reiv:] on aikalailla Helsinkiin keskittynyt järjestäjä, mutta Tampere ei ole heillekään täysin vieras paikka. Näihin bileisiin tekee aina mieli lähteä. Minä kun tykkään niistä keltaisista hymiöistä niin paljon :) Olo oli kuin synttärisankarilla! Harmillisesti ihan kaikkea emme ehtineet nähdä, mutta yritys oli kova.

Edellisenä iltana seurakseni saapuivat Pohjois-Pohjanmaan kauniit neitokaiset Murmu, Jepa ja Rita. Myös vanha kunnon Olvi liittyi seurueeseen saman päivän aikana laittaakseen Murmulle hienon tukan. (Ja hienohan siitä tuli. Olvilla on laatutakuu rastojen letittämisessä.) Valmistautuminen iltaan kesti helposti useita tunteja, sillä haimme tarkoituksella ylilyöntejä meikkiin ynnä muuhun. Kerrankin kun saa luvan kanssa leikkiä meikeillä niin why not. Loppujen lopuksi olimme kuin pohjalainen reivisuperviisikko valmiina tanssilattian haasteisiin. Tylsistelijät, varokaa!

Senssin porukka oli jakautunut kahteen huoneeseen: päälavalle ja dnb-huoneeseen. Itse juoksin samantien tanssimaan uskomattoman ihaninen rytmien tahtiin. Dnb ja x-stepin tanssiminen toki houkutteli, mutta olin psyykannut itseni nimenomaan tranceen. Sanokaa mitä sanotte, mutta jokin siinä genressä vaan kiehtoo niin hemmetisti! Eliot Ness soitti aivan jäätäviä biisejä, kun taas   Marco V soitti niin uskomattoman mehukasta musiikkia, etten tiennyt pitäisikö seisoa hiljaa vai riehua kuin hullu. Päädyin tekemään jotain siltä väliltä. Jäin bassorummun koukkuun jo parin tahdin jälkeen, joten oli vaikeaa irroittautua pois baaritiskillä vierailua varten.

Juomat olivat taas huokeita tuttuun Senssin tapaan, mikä tuli positiivisena yllätyksenä seurueelleni. Liput itse reiveihin olivat 12€. Hinta oli sinänsä kallis verrattuna moneen muuhun paikkaan, mutta tällaisesta kattauksesta olisin henkilökohtaisesti valmis maksamaan ainakin 20€.  Baariin oli kuitenkin koko ajan suurehko jono, joten kynnys juomien hakemiseen oli aika suuri. Varsinkin kun olin jo vallannut itselleni mukavan alueen heti päälavan edestä. Suuremmassa porukassa on toki se etu, että muut voivat hakea juotavaa sillä aikaa kun muut pitävät paikkaa tanssilattialla.

Orkidean setin aikana aloimme vieruskaverin kanssa ihmettelemään lavan reunalla ollutta kuplakonetta. Se oli nimittäin aivan naamani edessä. Eipä aikaakaan, kun sain mukavan saippuakylvyn aivan ilmaiseksi. Kuplat olivat toki nättejä mutta liukastuttivat tanssilattian. Keskittyminen oli muutenkin vähän vaikeaa, joten yritin vain pysyä pystyssä! Pari kuplaa lensi myös vesilasiini. Möh...

Reivit olivat visuaalisesti hyvin onnistuneet muutenkin kuin kuplien osalta. Lava oli tyylikäs ja screeneiltä näkyi psykedeelisiä kuvioita ja hymynaamoja. Klubin seinille olisi voinut tehdä vielä lisää ilmettä, sillä Senssin seinämaalaukset ihmisten naamoista ovat vähän tylsiä. Paljon vaan valoa ja screenejä pyörimään seuraaviin bileisiin!

Suurin osa seurueestani oli ensimmäistä kertaa tämäntyylisissä bileissä, joten ymmärrän turhautumisen tuntikausia jatkuvalle sivuaskeleen vetämiselle. Lähdimme piipahtamaan dnb-puolella, joka sai koukkuunsa ainakin puolet ystävistäni. Tanssimme siellä jonkin aikaa, kunnes minä taas puolestani väsähdin ja lähdin takaisin ihailemaan Orkidean hienostunutta trancea. Paikalla oli mukavan paljon Tampereen reivien vakionaamoja, mutta loput porukasta oli tyypillistä Senssi-väkeä, joiden kanssa en paljonkaan viihdy samoissa bileissä. Trance on kuitenkin siitä ihana tyylilaji, että siitä tykkäävät hyvin monenlaiset ihmiset. Tärkeintä on kunnon biitti ja hyvä tunnelma.

Joskus hyvät bileet loppuvat lyhyeen ja joskus huonot kestävät liian kauan.

Proteuksen keikkaa odotellessa minut hälytettiin narikalle miettimään illan jatkosuunnitelmia. Porukassamme oli flunssaa liikkeellä, joten emme halunneet riskeerata keuhkokuumetta tai muuta inhottavaa. Tarkoituksena oli kuitenkin vielä selvitä lauantai-yön HC-bileisiin. Silloin kun on tiedossa tuplareivit, pitää ottaa vähän rennommin. Päätimme lähteä grillin kautta kotiin, vaikka Proteus jäi näkemättä. Onneksi kyseinen nimi vierailee Tampereella usein, joten mitään maailmankaatavaa katastrofia ei tapahtunut.

Toivottavasti pohjanmaalaiseni viihtyivät!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti